Kuinka paljon kansalaiset tietävät rasvamaksan vaarallisuudesta?
Se ei huoleta, sillä ”monilla muillakin on rasvamaksa”. Alkoholisteilla on rasvamaksa, ja sitä pidetään vaarallisena. Syy on kuitenkin sama kummassakin tapauksessa: fruktoosin vaikutus maksaan.
Jos sokerin syöntiä tai alkoholin, viinien juontia jatketaan, molemmista kehittyy maksakirroosi. Maksa vahingoittuu peruuttamattomasti, eikä sitä voida parantaa. Maksa on ainut elin, joka pystyy käsittelemään fruktoosia. Nykyisten ruoassa ja ympäristössä olevien myrkkyjen lisäksi liika sokeri on sille ylimääräinen rasite.
Koska sokeria on tarjolla kaikissa muodoissa ja koska sitä maittavuuden vuoksi lisätään tarpeettomasti lähes kaikkiin ruokiin, jää kuluttajan omalle vastuulle rajoittaa sokerin syöntiä. Koska kuluttaja, ruokakaupan asiakas, ei saa miltään taholta valistusta asiasta, hän jää oman onnensa varaan, ja terveys kärsii. Sote-kulut nousevat ja kansanterveys laskee.
Huonoimmassa asemassa ovat kehittyvät lapset. Karkit, suklaat, pullat, leivokset, jätskit ja limsat ovat vakiohoukutuksena joka puolella kaupoissa ja kioskeissa. Näin lapset tulevat riippuvaisiksi sokerista jo muutaman kerran jälkeen.
Tarvitaan siis paljon valistusta kertomaan sokerin haitoista. Kysymyksessä ei ole vain rasvamaksa, vaan yli puolet kaikista yleisesti esiintyvistä sairauksista aiheutuu pohjimmiltaan sokerista. Ei riitä, että siitä kerrotaan diabetessivujen teksteissä. Niitä harvemmin luetaan.
Mutta jos valistus tulee televisiossa hyvin tehtynä ohjelmana, siitä tulee katsojien yhteinen kokemus, josta keskustellaan ja joka vaikuttaa ja valistaa. Ostoskärryyn poimitaankin nyt ruokia, joissa ei ole turhaa sokeria tai sen vahingollisia korvikkeita ja valitaan vain tuotteita ”ilman lisättyä sokeria”.
Ulla Grünstein
suunnittelija
Helsinki