Ulkoministeri Timo Soinin (ps.) mukaan Suomi voi hyötyä siitä, että EU-maat siirtävät keskinäisellä sopimuksella turvapaikanhakijoita maasta toiseen. Taakanjaossa turvapaikanhakijoita siirretään heitä eniten vastaanottaneista maista niihin EU-maihin, joihin on muuten tullut vähemmän turvapaikanhakijoita. Suomeen saapuu tänään 50 eritrealaista turvapaikanhakijaa Italiasta EU:n taakanjakopäätöksen perusteella. Berliinissä vieraileva Soini muistuttaa, että syyskuussa Suomeen on saapunut asukaslukuun suhteutettuna kolmanneksi eniten turvapaikanhakijoita koko EU:ssa. Vain Ruotsiin ja Saksaan on saapunut enemmän hakijoita verrattuna maan asukaslukuun.
– Kyse on vain turvapaikanhakijoista. Heidän turvapaikkahakemuksensa käsitellään Suomessa. Osa saa ehkä turvapaikan, osa ehkä ei, Soini muistuttaa.
Soini pitää edelleen kiinni siitä, että taakanjaon pitää perustua vapaaehtoisuuteen.
Saksan Ulkoministeri Frank-Walter Steinmeierin tavannut Soini penäsi myös EU:n ulkorajavalvonnan laittamista kuntoon. Soinin mukaan Schengenin sopimus voi toimia vain, jos ulkorajat saadaan valvottua. Schengenin sopimuksen mukaan ihmiset voivat liikkua sopimukseen kuuluvien maiden rajojen yli ilman rajatarkastuksia.
– Kun turvapaikanhakijat nyt saapuvat Suomeen, monet heistä ovat ylittäneet Schengenin rajat pari kertaa ja muita rajoja useita kertoja, Soini sanoi.
Myös Steinmeier vaati EU:n ulkorajojen vahvistamista sekä työtä lähtömaissa pakolaisuuden hillitsemiseksi. Siinä missä Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista 70 prosenttia tulee Irakista, Saksaan ja moneen muuhun maahan suuri osa turvapaikanhakijoista tulee Libyan kautta Afrikasta.
– Meidän pitää kehittää ideoita, miten ihmiset voivat pysyä Afrikassa, Steinmeier sanoo.
Soinin mukaan on selvää, että pakolaiskriisin ehkäisy tarkoittaa vapaakaupan edistämistä. Soinin mukaan ihmisillä pitää olla taloudelliset mahdollisuudet pysyä lähtöalueillaan.
– Joko me otamme markkinoille tunisialaisia tavaroita tai sitten me otamme vastaan ihmisiä Tunisiasta, Soini sanoo.
Soinin mukaan EU:n tulee parantaa tilannetta muuttajien lähtöalueilla ja kriisipesäkkeissä pehmein keinoin, joita ovat muun muassa diplomatia, kauppapolitiikka, maatalouspolitiikkaa ja kehitysapu.
VISA NORONEN / LÄNNEN MEDIA