Kaatuneitten muistopäivää on vietetty vuodesta 1940 alkaen toukokuun kolmantena sunnuntaina Suomea ja suomalaisia koskettaneissa sodissa ja muissa taisteluluonteisissa tehtävissä kaatuneitten, teloitettujen ja vankileireillä kuolleiden muistoksi. Kaatuneiden muistopäivä on vakiintunut liputuspäivä.
Kaatuneitten muistopäivän viettoon kuuluvat perinteisesti kunniakäynnit ja seppeleenlaskut sankarihaudoilla. Helsingissä Hietaniemen hautausmaalla seppeleiden lasku tapahtui presidentti Sauli Niinistön johdolla. Seppeleen laskivat Niinistön lisäksi valtioneuvosto, puolustusvoimat ja rajavartiolaitos, Kaatuneitten Omaisten Liitto, veteraani- ja maanpuolustusjärjestöt sekä Helsingin kaupunki.
Vaasassa kaatuneitten muistoa kunnioitettiin jumalanpalveluksella sekä sitä seuranneella kunniakäynnillä ja seppeleiden laskulla sankarivainajien muistomerkeille vanhalla hautausmaalla. Seppelpartiot hautausmaalle lähetettiin Vaasan kirkossa pidetystä kaksikielisestä jumalanpalveluksesta. Veteraani- ja maanpuolustusjärjestöjen lippulinna oli osana seppelpartiota sekä kirkossa että hautausmaalla.
Seppelpartion pääjoukko laski Puolustusvoimien, sotaveteraanien ja sotainvalidien, Vaasan kaupungin, seurakuntien sekä Kaatuneitten omaisten (sotaorpojen) seppeleet vuosien 1939–1944 sotien muistomerkille ”Pyhä puisto”.
Sekä kunniakäyntitapahtumaan osallistuneiden että paikalla olleen yleisön keskuudessa herätti kuitenkin ihmetystä, että Vaasan kaupunki ei ollut lähettänyt edustajiaan seppelpartioon, ei kirkkoon eikä hautausmaalle.
Seppeleiden yhteishankinnasta vastannut Pohjanmaan aluetoimisto oli toimittanut kirkkoon myös kaupungin seppeleen. Muut seppelpartioon osallistuneet tahot pelastivat tilanteen ja toimittivat myös kaupungin seppeleen muistomerkille laskettavaksi.
Vaasa on saanut järjestettäväkseen ensin vuoden Kansallisen veteraanipäivän pääjuhlan, joka perinteisesti televisioidaan. Vastaavantyyppisiin kömmähdyksiin ei tuolloin ole varaa.
Ilkka Virtanen
maanpuolustusaktiivi, sotaorpo
Vaasa