– Naapurini kertoi nähneensä biojäteastiassa kylpyhuoneen lasisen hyllyn.
Se on hassuinta, mitä vaasalainen Siv-Britt Höglund, 65, on kuullut jätteiden huolimattomasta lajittelusta.
– Aika usein tulee nähtyä, että roska-astioissa on jotain mitä sinne ei kuulu. Välillä esimerkiksi paperinkeräyksestä löytyy muovikassi, jolla paperit on tuotu, Höglund sanoo.
Höglundille jätteiden lajittelu, tavaroiden kierrättäminen ja uudelleenkäyttö on elämäntapa. Hän kuitenkin korostaa, että ei halua saarnata aiheesta.
Vaasan seudulla osataan keskimäärin lajitella roskat oikein. Jätekeskus Stormossenin viestintäpäällikkö Nina Lindman kertoo, että vuosittaisen jäteanalyysin perusteella roskat lajitellaan aiempaa paremmin. Jäteanalyysillä selvitetään, miten hyvin roskat lajitellaan biojätteeseen ja poltettavaan jätteeseen.
Lindman kertoo, että vuonna 2016 rivi- ja kerrostaloissa biojäteastioiden sisällöstä 88 prosenttia kuului sinne.
– Rivi- ja kerrostaloissa 12 prosenttia poltettavasta jätteestä on sinne kuulumatonta biojätettä. Luulisi, että se on aika helppo juttu, kun biojäteastia löytyy jokaisesta talonyhtiöstä, Lindman pohtii.
Omakotitalojen keräämästä poltettavasta jätteestä oli 92 prosenttia lajiteltu oikein.
Höglundille jätteiden lajittelussa sattuu harvoin virheitä, mutta ihan kaikkea hän ei muista.
– Aina välillä unohdan, minne esimerkiksi männyn ja katajan risut kuuluvat. Poltettavaan vai biojätteeseen?
Höglund kerää biojätteen, lasin, metallin ja poltettavan jätteen omiin astioihin tiskipöydän alla oleviin laatikoihin. Lisäksi hän kerää erikseen paperit ja kartongit. Muoviroskat Höglund kerää saunassa olevaan vanhaan pyykkikoriin.
Jos kerää muovin erikseen, poltettavaa jätettä syntyy yllättävän vähän. Silti Höglund uskoo, että vain harva kotitalous lajittelee muovin.
Taloyhtiöillä ei ole muovinkeräysastiaa, ja muovi on vietävä yhteisille ekopisteille. Vaasassa on yhteensä 36 ekopistettä, mutta muovinkeräysastia on vain Gerbyssä, Huutoniemellä ja Asevelikylässä.
Keskustasta muovinkeräys puuttuu, ja Höglund uskoo, että se vaikuttaa erityisesti ikäihmisten ja nuorten jätteiden lajitteluun, jos ei omista autoa.
Jätteiden lajittelun lisäksi Höglund elää muutenkin säästeliäästi.
– En heitä yhtään vaatetta menemään. Vien kaikki kelvolliset SPR:n kierrätykseen ja käyttökelvottomat vaatteet kauppoihin, jotka ottavat ne vastaan.
Höglund myös välttää edullisia vaatteita. Hyvät kankaat ja materiaalit kestävät paremmin.
– Kannattaa ostaa laatua. Liian halpoja vaatteita ei kannata ostaa, vaikka itsekin sorrun siihen aika usein.
Pienillä valinnoilla voi vähentää jätteen syntymistä.
– Kannattaa elää niin, että ei tule paljon roskaa. Itse en esimerkiksi käytä muovikasseja, paitsi kun on ihan pakko, Höglund kertoo.
Juttu on julkaistu Pohjalaisen V:sa-kaupunkiliitteessä 30. kesäkuuta.
RASMUS ARIKKA
