Heinäkuun alussa alkoi, nimittäin opiskelijoiden vuosittainen taisto vuokra-asunnoista. Ilo opiskelupaikasta on kääntynyt monella nuorella ahdistukseksi.
Akuutti pula vuokra-asunnoista on aito. Esimerkiksi Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön jonossa on 8 000 opiskelijaa, joista alle kolmannes saa kodin HOASilta. Kaikilla opiskelupaikkakunnilla kysyntä ylittää tarjonnan.
Tunku opiskelija-asuntoihin on ymmärrettävää, sillä ne ovat kymmeniä prosentteja halvempia kuin yksityisen puolen.
Opiskelijoiden vuokramarkkinat ovat paradoksaaliset.
Opiskelijasäätiöiden asunnot jaetaan jonon mukaisesti, niin kuin hyvät tavat opettavat. Yksityisellä puolella vallitsevat viidakon lait, vahvin eli varakkain tai nopein voittaa pyynnin.
Ongelmia Suomen asuntomarkkinoilla on useita, nimittäjä kaikille on yhteinen: riittämätön asuntotarjonta. Lopputulos on ihmisten ansioista karannut hintataso.
Jotain on pahasti pielessä, kun pohjalaisen omakotitalon hinnalla saa vain yksiön Helsingistä.
Vuokra-asujien asumismenot ovat kohonneet viime vuosina 3 prosentin vauhtia. Samaan aikaan vuokra-asuntojen omistajat ovat haalineet enimmillään lähes 10 prosentin vuosittaista tuottoa.
Näin siitäkin huolimatta, vaikka suomalaisten ostovoima ja reaaliansiot ovat pudonneet.
Viimeiset neljä vuotta vuokrat ovat nousseet selvästi nopeammin kuin kuluttajahintaindeksi eli yleinen hintataso. Ero on kasvanut joka vuosi.
Nämä tekijät eivät ole estäneet vuokrien nousurallia tapahtumasta, pikemminkin markkinoilla yhä irstaampia piirteitä.
Nyt pääosa vuokranantajista edellyttää, että vuokrasopimus solmitaan vuoden määräajaksi. Vuokralainen ei voi irtisanoa asuntoa tänä aikana ilman, että maksaisi vähintään kuukauden vuokraa vastaavaa korvaussummaa.
Alkusyksystä yksityiset vuokramarkkinat ovat täynnä sisilialaisia tarjouksia. Alan markkinajohtaja Vuokraturva on arvioinut, että vuokrapyynnit ovat 10 prosenttia korkeampia alkusyksystä kuin muulloin. Näin ollen asumistukea noin 200 euroa kuukaudessa saava opiskelija maksaa vuoden päivät jopa 10 prosenttia perusmarkkinahintaa korkeampaa vuokraa.
Eikä oravanpyörä lopu seuraavanakaan vuonna.
Hurskaita eivät ole myöskään kuntien omistamat vuokrayhtiöt. Eräskin kaksio jäi vuoden päivät tyhjilleen vain sen vuoksi, kun välittäjä ei suostunut edes neuvottelemaan vuokrasta kanssani.
Ilmeisesti veronmaksajien varoilla asuntoa voi pitää tyhjillään.
Joissain taloyhtiöissä yhtiövastikkeen nousu, muun muassa korjaus- ja isännöintikulujen myötä, ovat ponnauttaneet vuokrahintoja.
Vastikkeiden hintapiikiltä vältyttäisiin, jos taloyhtiön hallitus ei siirtäisi väistämättömiä remontteja myöhemmälle.
Toisaalta isännöintipalveluiden kilpailutus toisi säästöä ja lopettaisi niiden vuosittain ilman selkeää syytä tekemät hintatason nostot.
Asuntomarkkinat aiheuttavat nykyisellään talouteen turhaa tehottomuutta, mistä hyötyy vain harvalukuinen sijoittajajoukko.
Ongelmia on useita, yksiselitteinen keino ratkoa ne on lisätä asuntotuotantoa merkittävästi nykyisestä tasosta.
ANTTI JÄRVENPÄÄ