Si­sä­mi­nis­te­ri Ran­ta­nen va­roit­ti jen­gi­ri­kol­li­suu­des­ta edus­kun­nan tur­val­li­suus­kes­kus­te­lus­sa

Sisäministeri Mari Rantasen (ps.) mukaan Suomen sisäisen turvallisuuden tilanne on yleisesti ottaen vakaa LEHTIKUVA / Roni Rekomaa
Sisäministeri Mari Rantasen (ps.) mukaan Suomen sisäisen turvallisuuden tilanne on yleisesti ottaen vakaa LEHTIKUVA / Roni Rekomaa

Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) varoitti jengirikollisuuden ja järjestäytyneen rikollisuuden kasvusta, kovenemisesta ja kansainvälistymisestä, kun eduskunta keskusteli tiistaina valtioneuvoston Suomen sisäistä turvallisuutta koskevasta selonteosta.

Rantasen mukaan Suomen sisäisen turvallisuuden tilanne on yleisesti ottaen vakaa ja arki Suomessa on verrattain turvallista. Rantanen muistutti Suomen olevan oikeusvaltio, jota turvaavat vahva demokratia, riippumaton oikeuslaitos ja korkea yhteiskunnallinen luottamus. Samaan aikaan hän korosti tarvetta valppauteen jengirikollisuuden ja järjestäytyneen rikollisuuden suhteen.

– Meille on myös naapurimaastamme Ruotsista kerrottu hyvin selkeästi, että toimikaa nyt, kun teillä on siihen vielä mahdollisuus. Tätä viisasta neuvoa on syytä noudattaa, Rantanen sanoi esittelypuheenvuorossaan.

Suurimman oppositiopuolueen SDP:n ryhmäpuheenvuoron pitänyt Paula Werning oli Rantasen kanssa yhtä mieltä katujengirikollisuuden torjunnan tärkeydestä, mutta painotti, että ilmiötä ei pystytä torjumaan yksin rangaistuksia kiristämällä.

– Tarvitsemme niin kovia kuin pehmeitä keinoja. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy alkaa varhaiskasvatuksesta, koulusta, harrastusmahdollisuuksista ja mielenterveyspalveluista. Varhainen puuttuminen ja ongelmien ennaltaehkäisy on arvovalinta, joka maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti, Werning korosti.

"Tämä ei ole sosiaalipolitiikkaa"

Vihreiden ryhmäpuheenvuoron pitänyt Tiina Elo peräänkuulutti puuttumista turvallisuusuhkien juurisyihin. Elo moitti sisäisen turvallisuuden selontekoa uhkakeskeisyydestä ja suoranaisesta alarmismista.

– Hallitus käyttää selontekoa uhkakuvien maalaamiseen, ja turvallisuuden juurisyyt uhkaavat jäädä vallalla olevan uhkiin keskittyvän turvallisuuspuheen alle. Liian ohuelle huomiolle jää, että syrjäytyminen, sosiaalinen pahoinvointi ja moniongelmaisuus ovat yhä sisäisen turvallisuuden suurimpia uhkia, Elo sanoi.

– Leikkaamalla perusturvasta, lastensuojelun jälkihuollosta, nuorisotyöstä, sosiaali- ja terveyspalveluista, kotoutumisesta ja ennalta ehkäisevää työtä tekeviltä järjestöiltä (pääministeri Petteri) Orpon (kok.) hallitus syventää ongelmia niiden ennalta ehkäisyn sijaan. Mikään määrä poliiseja ei riitä, jos annamme osattomuuden kasvaa, Elo jatkoi.

Myös vasemmistoliiton Laura Meriluoto painotti, että eriarvoisuuden vähentäminen ja syrjäytymisen ehkäisy ovat keskeisiä tapoja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta. Meriluoto korosti myös, että hallituksen kriminaalipolitiikassaan suosima rangaistusten koventaminen on kallis ja tehoton keino rikosten ehkäisemisessä.

Rantanen myönsi vastauspuheenvuorossaan, että Orpon hallituksen sisäisen turvallisuuden selonteko poikkeaa merkittävästi entisen pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen vastaavasta selonteosta.

– Tämä ei ole sosiaalipolitiikkaa. Tämä on nimenomaan sen kovan sisäisen turvallisuuden selonteko ja lähtee siitä, että meidän täytyy realistisesti katsoa, mitkä ovat ne uhkakuvat, joita ympäristössämme on, ja mitkä ovat ne vastaukset, joilla näihin uhkakuviin vastataan, Rantanen summasi.

Ilmoita asiavirheestä