Suomi on solmimassa syksyllä kahdenvälisen aiesopimuksen puolustusyhteistyön lisäämisestä Yhdysvaltain kanssa. Asiaa valmistellaan puolustusministeriössä.
Lännen Media kysyi maanantaina, miten pääministeri Juha Sipilä (kesk.) suhtautuu Suomen ja Yhdysvaltain kahdenväliseen puolustusyhteistyösopimukseen.
– Positiivisesti. Siinä on kyse pitkälti olemassa olevien asioiden saattamisesta yhden katon alle, Sipilä kertoo kannattavansa aiesopimuksen tekemistä.
Pääministeri painottaa, että Suomi haluaa pysyä USA-suhteissa samalla tasolla kuin Ruotsi. Käytännössä Suomi ja Yhdysvallat sopivat, että ne luovat joukkojensa välille lisää yhteistä taistelukykyä, jakavat tiedustelutietoa ja harjoittelevat nykyistä enemmän yhdessä.
Ruotsin pääministeri Stefan Löfven (sd.) ja puolustusministeri Peter Hultqvist (sd.) ovat antaneet julkisesti paljon painoarvoa maansa syventyvälle USA-suhteelle.
– Ruotsi on korostanut nimenomaan näitä sopimuksia. Suomi on toiminut käytännön tasolla. Tässä on ehkä se ero, mutta käytännön yhteistyön tasossa ja toiminnassa ei kyllä ole paljon eroa. Menemme aikalailla yhtä jalkaa. Emme jää jälkeen, emmekä ole jääneet, Sipilä korostaa.
Suomen hallituksen koko johto kannattaa kahdenvälisen aiesopimuksen allekirjoittamista Yhdysvaltojen kanssa. Ulkoministeri Timo Soini (ps.) kertoi kantansa Lännen Medialle perjantaina Parkanossa ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo lauantaina Tampereella.
– Toivottavasti saamme neuvoteltua Yhdysvaltain kanssa hyvän sopimuksen, Soini sanoi.
Soinin mukaan transatlanttisen yhteistyön syventäminen on Suomelle ulko- ja turvallisuuspoliittisesti tärkeää ja järkevää.
– USA on maailman ainoa supervalta, ja on Suomen intressi, että niistä suhteista pidetään hyvää huolta. Pidän transatlanttista yhteistyötä sekä Suomen että Euroopan kannalta erittäin tärkeänä. Pidän sopimuksen tekemistä järkevänä. Meillä on hyvät järjestelyt menossa Ruotsin kanssa, ja Britannian kanssa puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) allekirjoitti kahdenvälisen sopimuksen, Soini totesi haastattelussa perjantaina.
Orpo arvioi aiesopimuksen olevan hallitusohjelman mukainen ulkopoliittinen toimi.
– Yhdysvallat on hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukaan Suomen ykköskumppani. Mielestäni kahdenvälisen USA-yhteistyön syventäminen on Suomen etu. Suomi tekee hyvin tiivistä yhteistyötä Naton ja Yhdysvaltojen kanssa. Kahdenvälinen asiakirja edustaa samaa loogista ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa, jota Suomi on ajanut, enkä usko sen olevan yllätys sen paremmin lännessä kuin idässäkään. Se parantaa Suomen turvallisuutta, Orpo korosti Lännen Medialle lauantaina.
Ruotsin ja USA:n sopimuksessa on viisi pääkohtaa
Puolustusministeri Niinistö kertoo, että valmisteilla on samankaltainen aiesopimus, kuin mitä Ruotsin puolustusministeri Hultqvist ja Yhdysvaltain puolustusministeri Ashton Carter allekirjoittivat 8. kesäkuuta Pentagonissa.
Yhdysvaltain puolustusministeriö kutsuu Ruotsin kanssa allekirjoitettua asiakirjaa aiesopimukseksi (eng. statement of intent).
Lännen Media haastatteli Hultqvistia kesäkuussa USA-sopimuksen merkityksestä.
– Sopimus sisältää viisi pääkohtaa. Ensimmäinen on kahdenvälisen harjoitustoiminnan lisääminen ja toinen yhteensopivuus joukkojemme välillä. Sitten tulevat materiaalikysymykset ja tutkimus. Viidentenä kohtana ovat kansainväliset operaatiot. Pidämme tärkeänä, että Ruotsi lisää yhteistyötä USA:n kanssa, koska se edistää vakautta meidän osassamme Eurooppaa, Hultqvist kertoi. (LM 24.6.)
Hultqvist painotti, että amerikkalaisia harjoitusjoukkoja nähdään tulevaisuudessa lisää Ruotsin maaperällä, vesillä ja ilmatilassa. Hän mainitsi esimerkkinä sen, että vastikään amerikkalaiset hävittäjät osallistuivat Ruotsin, Suomen ja Norjan ilmavoimien Cross Border Training -harjoituksiin.
– Ilmapuolustuksessa meillä on myös Arctic Challenge -harjoitus, johon osallistuu amerikkalaisia yksiköitä, Hultqvist totesi.
Komentaja Ben Hodges ehdotti jo USA:n ja Suomen harjoitusten laajentamista
Yhdysvaltain Euroopan joukkojen komentaja Ben Hodges sanoi keväällä Ruotsin TV4:n haastattelussa, että hän haluaisi harjoitella amerikkalaisen ohjuskaluston siirtämistä Gotlantiin. Hodges tarkoitti Patriot-ilmatorjuntajärjestelmää, jonka kaltainen suoja Ruotsilta puuttuu.
Suomessa vieraillessaan Hodges ehdotti maidemme yhteisten sotaharjoitusten laajentamista.
– Jos Suomi kutsuu meidät harjoittelemaan ensi vuonna, haluaisin tehdä vähintään samantasoisen harjoituksen kuin teimme nyt. Ehkäpä olisi mahdollista toteuttaa eri aselajien yhteisharjoitus, jossa ilmavoimat olisivat mukana, Hodges kertoi. (LM 13.5.)
Toukokuussa järjestettiin maavoimien mekanisoitu harjoitus Arrow 16, johon osallistui osana suomalaista taisteluosastoa Yhdysvaltain Euroopan maavoimajoukkojen 2. ratsuväkirykmentin moottoroitu jalkaväkikomppania. Amerikkalaisten Euroopan maavoimien sotilaita harjoitteli Suomessa noin 160, ja heillä oli mukanaan panssaroituja Stryker-miehistönkuljetusajoneuvoja.
Hodges sanoi haluavansa laajentaa Suomessa järjestettävää yhteistä taisteluharjoitusta siten, että siinä luotaisiin yhteistä taistelukykyä eri aselajien suomalaisten ja amerikkalaisten joukkojen välille.
– Olen tyytyväinen, jos teemme saman uudestaan, mutta jos on mahdollisuus tehdä eri aselajien yhteisharjoitus, sanon aina ’kyllä’ sellaiselle mahdollisuudelle, Hodges painotti.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö pitää tiistaina puheen Suurlähettiläspäivillä. Niinistö kommentoinee myös Suomen ja Yhdysvaltojen parhaillaan valmistelemaa aiesopimusta.
LAURI NURMI/ LÄNNEN MEDIA