Väyläverkostomme tuhannet sillat ovat elintärkeitä linkkejä, jotka mahdollistavat meidän ja tavaroiden sujuvan ja turvallisen liikkumisen. Valitettavasti siltojen kunnon huomaamaton heikkeneminen on kasvava ongelma, joka jää usein muiden ajankohtaisten kysymysten varjoon. Siltojen kiihtyvä tekninen rapistuminen aiheuttaa liikennehaittaa, uhkaa pahimmillaan kansalaisten turvallisuutta ja aiheuttaa mittavaa korjausvelkaa. Tämä johtaa edelleen Suomen kilpailukyvyn heikkenemiseen ja taloudellisiin menetyksiin.
Siltojen korjausvelka on noussut huolestuttavasti, ja resurssipula vaikeuttaa tilanteen ratkaisemista. Väyläviraston mukaan valtion maantie- ja rautatiesiltojen korjausvelka on jo 340 miljoonaa euroa. Vielä suurempi ongelma on kuitenkin kuntien ja yksityisten tiekuntien siltojen kunto, josta ei ole riittävästi ajankohtaista tietoa. Esimerkiksi yksityisteiden siltojen korjausvelka voi olla jopa miljardiluokkaa.
Väyläviraston ylläpitämästä Taitorakennerekisteristä löytyy tiedot kaikista valtion silloista. Kunnilla ja yksityisillä omistajilla ei ole tällä hetkellä velvollisuutta viedä tietoa silloistaan kyseiseen rekisteriin. Lisäksi kuntien ja yksityisten siltojen tarkastustoiminnassa on puutteita. Kaikkia yleisillä väylillä sijaitsevia kuntien omistamia siltoja ei tällä hetkellä tarkasteta säännöllisesti, joitakin ei ollenkaan. Siksi monet rakenteet saattavat heiketä huomaamatta ja ongelmat muuttua kriittisiksi. Puutteelliset tiedot vaikeuttavat korjausten priorisointia ja vääristävät ymmärrystä korjausvelan määrästä.
Korjausten viivästyminen kasvattaa myös kustannuksia merkittävästi – mitä kauemmin ongelma jätetään ratkaisematta, sitä kalliimmaksi sen korjaaminen tulee.
Siltojen ylläpidon tulisi perustua systemaattiseen ja ennakoivaan omaisuudenhallintaan. Kaikki sillat kattava rekisteri voisi olla koko yhteiskunnalle hyödyksi – se parantaisi ennakoitavuutta ja säästäisi pitkällä tähtäimellä kalliista korjauskustannuksista. Myös tekoälyn hyödyntäminen kuntotarkastuksissa voisi helpottaa resurssipulaa tehden ylläpidosta ennakoitavampaa ja poistaen inhimillisiä virheitä.
Päättäjien, niin kunnissa, kuin eduskunnassa tulisi tiedostaa siltojen merkitys yhteiskunnan toimivuuden, huoltovarmuuden ja turvallisuuden kannalta. Tilanteen ratkaiseminen edellyttää riittävää rahoitusta, tietopohjan parantamista sekä kunnossapidon kehittämistä pitkäjänteisesti. Rahoituksen suuntaaminen uusiin infrahankkeisiin on tärkeää, mutta sen ei tulisi tapahtua olemassa olevan infran kustannuksella. Siksi tulisi puntaroida vakavasti, mihin väylien uudishankkeisiin meillä on tällä hetkellä varaa kriittisen inframme korjausvelan kasvaessa.
Suomessa olemme tottuneet luottamaan infraamme kuin peruskallioon. Jotta tämä luottamus voi säilyä, siltojen kunnossapitoon ja korjausvelan vähentämiseen on panostettava nyt – ei vasta silloin, kun vakavampia ongelmia alkaa ilmetä.
Petteri Pakkanen
tiimipäällikkö, sillat ja taitorakenteet
FCG Finnish Consulting Group