Viime valtuustossa käsiteltiin valtuutettujen tekemiä aloitteita. Pääsääntöisesti aloitteet eivät mene läpi, mutta niillä halutaan myös käynnistää keskustelu tärkeistä asioista. Tein aloitteen vuosi sitten siirtolapuutarha-alueen varaamisesta Seinäjoen kaavoituksessa ja valtuusto hyväksyi aloitteen. Perusteluna esitin muun muassa, että Suomi kaupungistuu nopeasti ja suomalaisista jo yli 70 prosenttia elää kaupungeissa ja niiden taajamissa. Lähiruoka ja laadukkaat raaka-aineet ovat nousseet suureen arvoon. Kaupunki- ja parvekeviljelyn edistäminen sekä viljelypalstojen ja siirtolapuutarhojen luominen ovat tämän päivän kaupunkisuunnittelun trendejä.
Seinäjoen väkiluku on kasvanut viime vuodet nopeasti. Keskustaan rakennetaan ennätysmäärä uusia kerrostaloja, joten todennäköisesti kysyntä siirtolapuutarhalle on kasvanut.
Kaavassa on varattuna alue siirtolapuutarhalle Soukallajoella Seinäjoen rannalla. Kaavassa on varattu sekä siirtolapuutarha-alueelle että palstaviljelylle. Kaupungin mukaan lisää voitaisiin kaavoittaa Seinäjoen toiselle puolelle Kultarannan kaupunginosaan. Alueet ovat vanhoja peltoja, joten ne soveltuvat hyvin tarkoitukseen. Yleiskaava sallii sijoittaa alueelle esimerkiksi kevytrakenteista varastorakennuksia 25 m2 kullekin palstalle, sillä alueet ovat lähellä tulvarajaa.
Ennen siirtolapuutarha-alueen perustamista, on selvää että kotikaupungissamme pitää perustaa Seinäjoen siirtolapuutarhayhdistys, joka vastaa alueen toiminnoista sekä viihtyvyydestä. Se on välttämätöntä ja näin on toimittu muissakin siirtolapuutarha kaupungeissa. Uskoisin, että perustavaan kokoukseen saisi asiantuntemusta Suomen siirtolapuutarhaliitosta.
Harry Wallin
kaupunginvaltuutettu (sdp)