Seu­ra­kun­nan saamat tes­ta­ment­ti­ra­hat aut­ta­vat monia – Ylis­ta­ro­lais­vel­jek­set jät­ti­vät 560 000 euroa dia­ko­nia­työl­le

Testamentti on kirjallinen tahdonilmaisu, jolla henkilö määrää omaisuutensa jaosta kuolemansa jälkeen. Testamentti on tarpeen perintökaaren mukaisen jaon muuttamiseen esimerkiksi puolison tai avopuolison aseman turvaamiseksi.

Kuva: Anssi Jokiranta

Seinäjoen seurakunta on saanut testamenttilahjoituksina kymmenen viime vuoden aikana yhteensä 1,3 miljoonaa euroa. Se ei ole paljon seurakunnan vajaan 20 miljoonan euron vuosibudjetissa, mutta testamenttilahjoitusten ansiosta pystytään järjestämään toimintaa, johon muuten ei olisi varaa.

Seinäjoen seurakunnan hallintojohtaja Paula Perälampi kertoo, että testamenttilahjoitusten kappale- ja rahamäärät vaihtelevat paljon. Viime vuonna seurakunta sai vain yhden testamenttilahjoituksen. Sen summa oli  5 000 euroa.

Isoin potti

Seurakunnan historian suurin testamentti koostuu Ylistarossa asuneiden Jussi Holkon ja Matti Pihlajamäen testamenteista. Veljesten testamenttaamat 560 000 euroa saatiin vuonna  2017.

Molemmat testamentit oli osoitettu Ylistaron kappeliseurakunnan diakoniatyöhön.

– Rahalla on voitu palkata määräaikainen diakoniatyöntekijä. Lahjoituksille perustettiin testamenttirahasto, jossa on viime vuoden lopussa oli edelleen jäljellä 460 000 euroa. Sillä diakoniatyöntekijä voidaan palkata vielä muutamaksi vuodeksi,  Perälampi kertoo.

Testamentin laadissa apua saa esimerkiksi oikeusapu- ja asianajotoimistosta tai pankista. Ne veloittavat perustestamentin teosta muutamia satoja euroja. Testamentin voi tehdä myös itse. Silloin on oltava tarkkana, että muotoseikat menevät oikein ja testamentti on pätevä.

Kuva: Anssi Jokiranta

Käyttökohde määrätty

Testamenteille perustetaan yleensä rahasto, jossa lahjoitus kasvaa korkoa ja riittää siksi mahdollisimman kauan. Seurakunnalla on tällä hetkellä käytettävissä varoja 11 testamenttirahastosta.

Testamenteissa lahjoituksen käyttötarkoitus on usein määrätty yleensä tarkasti.

– Nyt käytettävissä olevat rahat menevät esimerkiksi diakonia-, lapsi- ja nuorisotyöhön, vanhusten hyvinvointiin ja stipendeinä kirkollisten tutkintojen suorittamiseen. Jos kohdetta ei ole määrätty, perintö käytetään seurakunnan toiminnan kustannusten kattamiseen, Perälampi avaa asiaa.

Myös huonekaluja

Rahan lisäksi seurakunnalle on testamentattu esimerkiksi metsää, kiinteistöjä ja osakehuoneistoja. Perinnön vastaanottamisesta päättää kirkkoneuvosto.  Lahjoitus jätetään vastaanottamatta aniharvoin.

– Kerran lahjoitus sisälsi rivitalohuoneiston huonekalut. Osan niistä pystyimme hyödyntämään apua tarvitseville, mutta kaikki irtaimisto ei ollut käyttökelpoista, Perälampi selvittää.

Usein seurakunta ei ole testamentatun omaisuuden ainoa saaja. Lahjoittaja on voinut lähiomaisten lisäksi jättää osan perinnöstä esimerkiksi kirkon ulkomaanavulle, löytöeläinhoitolalle tai luonnonsuojeluun.