Miten riskialttiin rahapelaamisen voi tunnistaa ja ottaa puheeksi? Miksi se on vaikeaa jopa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille? Miten perheissä pitäisi sopia nuoren digipelaamisen säännöistä?
Muun muassa tämänkaltaisiin kysymyksiin haetaan vastausta perjantaina 12. helmikuuta Seinäjoen keskussairaalassa järjestettävässä seminaarissa, jossa keskitytään nuorten digipelaamisen ongelmiin ja rahapeliongelmiin.
Seminaarin järjestää Aksila ja ehkäisevän päihdetyön yhdistys EHYT ry.
– Riskipelaajien määrä on Suomessa kaksinkertainen Ruotsiin ja Norjaan nähden, ja peliongelma vaikuttaa noin 800 000 läheiseen. Silti ongelmapelaamisen tunnistaminen on edelleen vaikeaa, taustoittaa projektipäällikkö Tapio Jaakkola EHYT ry:n Arpa-projektista.
Digitaalisen pelaamisen asiantuntija Inka Silvennoinen muistuttaa, että harmaa alue raha- ja digipelaamisen välillä kasvaa. Lainsäädäntö laahaa nopeasti kehittyvän pelimaailman perässä.
Lapsen digipelaaminen usein kodin turha mörkö
– Tärkeää on suhtautua lapsen digipelaamiseen kuten mihin tahansa harrastukseen, Silvennoinen toteaa.
– Kun tutustuu pelien sisältöihin, seuraa lapsen pelaamista ja suhtautuu aiheeseen neutraalisti, myös mahdollisiin ongelmiin on helpompi puuttua.
