Vuokratyön käytön nopea kasvu aiheuttaa merkittävän riskin hyvinvointialueiden toiminnalle ja rahoituksen riittävyydelle, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön tuore selvitys.
Vuokratyövoiman käyttöä selvittäneen verkoston mukaan viime vuonna vuokratyövoiman käytön kustannukset olivat noin 600–700 miljoonaa euroa. Tämä vastaa noin viittä prosenttia hyvinvointialueiden henkilöstökuluista. Vuodesta 2022 lähtien vuokratyön käyttö kasvoi yli 30 prosenttia.
Verkostoon kuuluivat edustajat sosiaali- ja terveysministeriöstä ja valtiovarainministeriöstä sekä kolmen hyvinvointialueen johtajat.
Ylihinta luo tehottomuutta
Verkosto katsoo, että hyvinvointialueiden omat toimet ovat ratkaisevia vuokratyön käytön vähentämisessä. Hyvinvointialueiden on pyrittävä tehostamaan rekrytointeja ja parantamaan työnantajakuvaa. Joustot ja kannusteet voivat lisätä alojen vetoa ja saada oman työvoiman pysymään alalla.
Jos oma henkilöstö ei riitä, työntekijöitä olisi hankittava pääasiassa omien sijaispoolien kautta. Verkosto suosittelee vuokratyövoiman käytössä ja hankinnassa yhteistyömuotoja, joissa ylitetään hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden rajat. Lisäksi työvoiman vuokraustarve pitäisi ennakoida ja kilpailuttaa hyvissä ajoin.
Verkoston mukaan työpanoksesta maksettu ylihinta luo taloudellista tehottomuutta. Tämä on ristiriidassa hyvinvointialueiden kustannussäästötavoitteiden kanssa.
Selvityksessä varoitetaan lisäksi, että vuokratyövoiman käyttöön voi liittyä asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavia riskitekijöitä, jos työntekijöiden vaihtuvuus on suurta ja perehdytys puutteellista.
Verkosto ehdottaa, että hyvinvointialueiden vuokratyövoiman käyttöä seurataan ja ohjataan erillisessä työryhmässä pysyvästi osana hyvinvointialueiden ohjausta. Lisäksi ehdotetaan lainsäädännön muuttamista muun muassa niin, että vuokratyövoimaa voitaisiin käyttää vasta, kun perusoikeudet vaarantuvat.
HALI: Vuokratyö lievittää työvoimapulaa
Sosiaali- ja terveydenhoitoalan yrityksiä edustava Hyvinvinvointiala HALI ry:n mukaan vuokratyön kasvun taustalla on sote-alan työvoimapula. HALI kannattaa rekrytointien tehostamista hyvinvointialueiden omilla toimilla, sillä suurin syy henkilöstön vuokratyöhön siirtymiselle on työn parempi joustavuus.
– Vuokratyön kautta hyvinvointialueet saavat käyttöönsä myös niiden lääkärien ja hoitajien työpanoksen, jotka eivät työskentelisi tavanomaisessa virkasuhteessa hyvinvointialueelle. Vuokratyö siis lievittää työvoimapulaa, HALIn pääekonomisti Joel Kuuva sanoo tiedotteessa.
HALI katsoo, että verkoston esittämät rajoitukset vuokratyövoiman käyttöön vaarantaisivat sote-palvelujen toimivuuden. HALIn mukaan moni yöaikainen lääkäripäivystys joutuisi ongelmiin, kun hyvinvointialueet eivät voisi enää hankkia toimivia päivystysrinkejä. Lisäksi esimerkiksi HUSin hankkima yöaikainen lääkäripäivystys on HALIn mukaan oman henkilöstön päivystystä edullisempaa.
HALI vastustaa myös vuokratyövoiman hintakattoa.
– Jos hintakatto on alle kustannusten, jää palvelu tuottamatta. Tämä voisi johtaa tilanteeseen, jossa päivystyksestä puuttuisi lääkäri tai hoivakodista hoitaja pelkästään jonkun keksimän hintakaton takia, Kuuva sanoo.
Säästöjä HALI hankkisi kilpailuttamalla henkilöstövuokrauksen useammin. Järjestö kuitenkin pitää vuokratyövoiman käyttöä tärkeänä vakituisen henkilöstön jaksamisen kannalta.