Raiskaus- ja väkivaltaepäilyt, joista muutamaa turvapaikanhakijaa epäillään, ovat vain yksi juonne suomalaisnaisten kokeman väkivallan osalta. Suomessa naisiin kohdistuva väkivalta ja häirintä on paljon vakavampi ja salakavalampi ongelma kuin mistä tämänviikkoiset tapahtumat kertovat.
Suomessa väkivaltaa kokeneiden naisten osuus on peräti toiseksi suurin koko EU:n alueella Tanskan jälkeen.
EU:n perusoikeusvirasto (FRA) raportoi viime vuonna, että Suomessa jopa 47 % naisista on kokenut fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa.
– Suomi on naisiin kohdistuvan väkivallan osalta huonossa tilanteessa. Suomi on saanut useita huomautuksia siitä, että toimet ja määrärahat väkivallan kitkemiseksi ovat riittämättömät, toteaa Suomen UN Womenin toiminnanjohtaja Elina Multanen.
Valtiovallan suhtautuminen turvapaikanhakijoiden mahdollisesti tekemiin raiskauksiin herätti myös kritiikkiä, vaikka tekoja sinänsä pidetään rikollisina ja julmina sekä raiskauksista keskustelemista tärkeänä.
Sekä Ylelle haastattelun antanut Amnestyn sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija Pia Puu Oksanen että sukupuolentutkimusta opiskellut blogikirjoittaja Elinel Ruo arvioivat, että yhtäkkinen kiinnostus raiskauksiin voi lisätä rasismia.
Raiskauksen tekopyhät -blogitekstissä Ruo kysyykin, olisiko pääministeri julkisesti kommentoitunut raiskausta ja pitänyt kriisikokouksen, jos suomalaisnaisen raiskaaja olisi ollut kantasuomalainen mies.
Oksanen puolestaan sanoi Ylelle, että Suomessa pitäisi pitää kriisipalaveri joka kerta, kun lapsi joutuu seksuaalisen väkivallan uhriksi.
Raiskaustilastot eivät kerro myöskään koko totuutta seksuaalirikosten tekijöistä ja määrästä, sillä vain osa seksuaalirikoksista päätyy poliisin tietoon.
Samaisen FRA:n viimevuotisen tutkimuksen mukaan Suomi on myös lähisuhdeväkivallassa EU-alueen tilaston kärkijoukossa. Suomessa nykyisen tai entisen kumppanin tekemää fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa kokeneiden naisten osuus (30 %) on kolmanneksi korkein sitten Tanskan ja Latvian.
Samanaikaisesti Suomessa on onnettoman vähän perhe- ja parisuhdeväkivallan uhreille tarkoitettuja turvakotipaikkoja niitä tarvitseviin nähden. Viime keväänä koko Suomessa turvakotipaikkoja oli hieman yli 100, kun niitä pitäisi olla vähintään 500 Euroopan neuvoston jo vuonna 2013 antaman suosituksen mukaan.
Multasen mielestä asenneongelma on yksi suurimpia syitä sekä Suomessa että maailmalla, miksi naisten kokemaan väkivaltaan ei puututa tehokkaammin, vaikka kyseessä on laaja ihmisoikeusrikkomus.
– Suomessa lainsäädännön puutteet eivät välttämättä ole suurin ongelma, vaan se, ettei naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja sen ehkäisemiseen suhtauduta tarpeeksi vakavasti ja siihen käytetyt resurssit, määrärahat ja toimenpiteet ovat riittämättömiä, Multanen toteaa.
Kysymykseksi jää, olisiko naisiin kohdistuva väkivalta noussut tällä viikolla näin voimakkaasti uutisotsikoihin, jos Kempeleen ja Raision raiskaustapauksia sekä Heinolan epäiltyä pahoinpitelyä ei olisi tapahtunut. Samanaikaisesti kun on käynnissä YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiset päivät.
JOHANNA JUUPALUOMA/LÄNNEN MEDIA