Seitsemäs lokakuuta, viime vuonna. Mitä tapahtuikaan? Sen me kaikki tiedämme. Sadat Hamas-sotilaat tunkeutuivat Gazan kautta Israelin maaperälle. Ja mikä oli päämäärä, mitä oli määrä tehdä? Sen me valitettavasti tiedämme.
Tuntikausia he hyökkäsivät tavallisten israelilaisten kimppuun, jotka kaikessa rauhassa hoitivat viljelyksiään ja lapsiaan. Minding their own business, niin kuin sanotaan. Monet nuoret myös nauttivat konsertista, kun kaikki tämä tapahtui.
Näitä aseettomia ja täysin yllätettyjä ihmisiä teurastettiin, ammuttiin sukupuolielimiin, raiskattiin, vaurioitettiin fyysisesti ja poltettiin. Monet pakenivat ja piiloutuivat näitten tuntien aikana – ja sitten heidät löydettiin… Kyllä. Me tiedämme missä kunnossa. Jotkut olivat selviytyneet piiloutumalla ruumiskasoihin. Mutta 1 300 ihmistä ei onnistunut selviytymään!
Tätä massateurastusta eivät suorittaneet tavalliset palestiinalaiset, vaan tämän tekivät Hamas-sotilaat. He ottivat myös panttivankeja – jopa vauvoja, yli 300 henkeä, jotka elävät täydessä pelossa ja kurjuudessa yhä!
Miten on, kuinka tämä hyökkäys ymmärretään Israelissa? Ajateltaisiinko, että no, ehkä se tapahtuu vain kerran. Surullista, mutta pidetään ehkä parempi kontrolli yllä.
Ei. Kyllä se on niin, että jos mitään ei tehtäisi, niin nämä terroriteot vain jatkuisivat kymmenkertaisesti, kymmeneltä eri taholta.
Jollain tapaa Hamas on pakko riisua aseista. Inhimillistä kärsimystä välttäen. Hamas ei ole ennenkään osoittautunut luotettavaksi tai totuudelliseksi organisaatioksi. Näimme kuinka satojen kilometrien tunneleita oli rakennettu ristiin rastiin ympäri Gazaa, ja näissä tunneleissa säilytettiin uskomattomia määriä tappavia aseita.
Ja kaikkeen tähän on meiltä sinisilmäisiltä länsimaalaisilta tullut raha avustusten ja tukien muodossa heille. Olemme kustantaneet nämä kuolettavat arsenaalit, kuten myös olemme tukeneet koulukirjoja Palestiinassa, joissa usutetaan lapsesta lähtien kansalaisia tuhoamaan vihollisen, Israelin. Maan, joka on vuosikausia ilmaiseksi tukenut Gazan asukkaita vedellä ja sähkönsaannilla.
Näiden kuolleiden ja vangittujen rinnalla elää kauhu ja suru, se mitä ahdistuneet sukulaiset kokevat. Pohjoisessa toinen terroriorganisaatio, Hizbollah, on ajanut evakkoon 100 000 asukasta kodeistaan.
Kuukausien ajan ovat nämä kotinsa menettäneet asuneet mm. hotelleissa, kaukana pois kotoaan. Heitä ei näy tv-uutisissamme juuri koskaan, ja lehdet harvoin heistä kirjoittavat. Miksi näin?
Siviilejä on loukkaantunut, ja kuollut, myös Palestiinan puolella. Mutta ovatko luvut luotettavia? Hamas nimittäin kertoo nämä luvut. Se valtaisa määrä lapsiuhreja, onko tämä tieto todella oikea? Puukkoiskuja juutalaisten keskuudessa ovat tehneet 17-vuotiaat nuoret miehet. Nämä henkilöt, eli nuoret sotilaat, ovat mukana Hamasin antamissa luvuissa, kun puhutaan kuolleista lapsista ja nuorista.
May-Gret Axell (kd.)
Vaasa