Lapsilla on hiihtoloma, vanhemmilla ei. Jätän työmatkalla muksut mummilaan. Heippa, hei! Pusi, pusi! Ja älkää sitten antako niiden istua tietokoneen ja television ääressä koko päivää!
Edes riittävän hyvää vanhemmuutta tavoittelevan pitää patistaa jälkikasvunsa ulos, sillä jo hiihtoloman nimikin sanoo, että viikon aikana on hiihdettävä, luisteltava ja saatava posket punaiseksi pulkkamäessä. Niidenkin, jotka eivät päässeet lomanviettoon Lappiin ja joutuvat väistelemään vesilammikkoja harmaina helmikuun päivinä.
Kuten kuvasta näkyy, olen väärä ihminen saarnaamaan riittämättömästä liikunnasta. Valitettavan moni meistä kuuluu samaan kastiin. Vaikka paheksumme lastemme liikkumattomuutta, kolme neljäsosaa aikuisten valveillaoloista kuluu maaten, seisten tai istuen. UKK-instituutin tutkimuksen perusteella reippaaseen aktivisuuteen kuluu vain neljä prosenttia valveillaoloajasta. Vuorokaudessa rasittavaa liikkumista harrastaa vaivainen prosentti suomalaisista.
Samat ongelmat ilmenevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terveyttä ja hyvinvointia kuntalaisille -tutkimuksesta. Melkein puolet yli 20-vuotiaista seinäjokisista harrastaa liikuntaa riittämättömästi. Viidennes kaupunkilaisista ei liiku vapaa-aikana käytännössä lainkaan. Suositusten mukaan liikuntaa harrastaa vain reilu kymmenen prosenttia Seinäjoella asuvista.
Neljän vuoden välein päivitettävästä tutkimuksesta paljastuu maakuntakeskuksen väestä monta muutakin mielenkiintoista asiaa: Hampaansa kahdesti päivässä harjaa 60 prosenttia asukkaista. Alle kymmenen prosenttia ei syö viikon aikana hedelmiä tai marjoja. Suklaata päivittäin mutustaa kuutisen prosenttia asukkaista.
Onnellisuudessa olemme todistetusti maan kärkijoukossa. Puolet meistä kokee olevansa onnellisia. Johtuisikohan se siitä, että yli 80 prosenttia on tyytyväisiä asuinolosuhteisiin? Rakennusten ja asuinalueen rumuus haittaa vain seitsemää prosenttia kaupunkilaisista.
Virpi Kupiainen-Ämmälä
toimittaja