Asuntomessujen järjestäminen aiheutti Seinäjoen kaupungille kolmen vuoden aikana yli 1,2 miljoonan euron nettomenot.
Syynä olivat sekä yliarvioidut tulot että aliarvioidut menot.
Messuja ei voi kuitenkaan yksinkertaistaa kaupungille tappiollisiksi, koska messujen koko tuloksen arvioiminen on lähes mahdotonta. Osa tuotoista realisoituu kaupungille pidemmän ajan kuluessa muun muassa tontinmyynti- ja verotuloina. Myös ison osan suurtapahtuman välillisistä taloudellisista hyödyistä arvioidaan koituneen järjestäjäkaupungin hyväksi.
Asuntomessujen pysyvät ja messuaikaiset infrainvestoinnit maksoivat runsaat kolme miljoonaa euroa. Ylitystä tuli 50 000 euroa hakuhetkellä arvioituun.
Tonteista arvioitiin saatavan 2,8 miljoonaa euroa, mutta messukesään mennessä tuloja kertyi vain 2,1 miljoonaa euroa. Osa tonteista myytiin myöhemmin ja kaksi tonteista vuokrattiin. Loppuraportissa arvioidaan, että tonteista saadaan lopulta se mitä etukäteen arvioitiinkin.
Miljoonan tappioluku tuli pääosin käyttötalousmenoista. Ne kasvoivat arvioidusta 1,5 miljoonasta eurosta yli 1,8 miljoonaan euroon. Leijonanosan haukkasivat messutoimisto ja markkinointi, jotka maksoivat kolmen vuoden aikana yhteensä lähes 1,3 miljoonaa euroa.
Tuloja sen sijaan saatiin vähemmän kuin oli ennalta laskettu. Suurimmat tulonlähteet olivat kaupungin osuus lipputuloista (365 000 euroa) ja pysäköintitulot (227 500 euroa).
Raportissa arvioidaan, että tappiota kertyi erityisesti messualueen lähistön suurten maksuttomien pysäköintialueiden takia. Alueiden haltuunotto olisi edellyttänyt ulkopuolista lupaa ja erityisiä valvontatoimia.
Seinäjoen asuntomessuilla kävi yli 130 000 messuvierasta, ja pysäköintilippuja ostettiin noin 28 000 kappaletta. Sanoma Media Oy:n messututkimuksen mukaan Seinäjoen Superkesän asuntomessuvieraat jättivät messuille yli viisi miljoonaa euroa ja paikkakunnalle yli yhdeksän miljoonaa euroa. Messut näkyivät muun muassa Seinäjoen ja lähikuntien hotellien käyttöasteen nousuna.
MARKKU KULMALA
