Seinäjoen keskusta pärjää keskiarvoa paremmin 17 suomalaisen kaupunkikeskustan elinvoimamittauksessa.
Seinäjoen elinvoimaluku on 3,1, kun keskiarvo jää hieman alle kolmen. Elinvoimaluku saadaan laskemalla yhteen kaikki elävän kaupunkikeskustan lauantailiikkeet ja ravintolat ja vähennetään tyhjät liikehuoneistot suhteuttaen kaupungin asukaslukuun.
– Seinäjoen elinvoimaluku kertoo, että kaupunkikeskusta on vahva maakunnallinen erikoiskaupan keskus kaikkine ravintoloineen. Elinvoimaluku on vuodessa jopa hieman kasvanut, mikä on hienoa tässä yleisessä taloudellisessa tilanteessa. Myös tyhjät liiketilat ovat vuodessa vähentyneet, toteaa Kirsi Mattila Into Seinäjoki Oy:stä.
Elinvoimalukua voidaan vahvistaa entisestään sijoittamalla keskustaan suurempia kaupan yksiköitä ja nostamalla tyhjien liikehuoneistojen käyttöastetta. Keskustahakuinen kaupunkirakenne tuottaa parhaan elinvoimaluvun. Paras ja luontevin paikka lauantailiikkeille ja ravintoloille on elävä kaupunkikeskusta.
– Seinäjoen elinvoimaluvun kehitystä on mielenkiintoista seurata keskustassa tapahtuvien monien uudistuksien vuoksi, Mattila jatkaa.
Kaupunkikeskustojen elinvoimamittauksen taustalla on valtakunnallinen Elävät kaupunkikeskustat ry. Nyt julkistetaan elinvoimatulokset 17 suomalaisesta kaupunkikeskustasta. Muutoksia seurataan vuosittain. Tutkimuksen keskiössä ovat muutokset, ei suora vertailu eri kaupunkien välillä. Menetelmä suosii pienempiä kaupunkeja, joissa elinkeinoelämä keskittyy elävään kaupunkikeskustaan. Suurissa kaupungeissa on yleensä voimakkaita alakeskuksia, joissa myös on lauantailiikkeitä ja ravintoloita, eivätkä kaikki asiakasvirrat näin ohjaudu vain elävään kaupunkikeskustaan.
Kaupunkitutkija Martti Wilhelmsin mukaan Seinäjoki on kaupunkikuvaltaan vielä hieman kauppalamainen ja kaupunkikuva on suhteellisen matala.
– Kaupunkimaisuuden vahvistaminen ytimessä lisäisi kaupallista vetovoimaa laajasta ostovoimaisesta maakunnasta, joka ympäröi Seinäjokea. Seinäjoen kaupunkikeskustan kehittyminen lähivuosina on mielenkiinnon kohteena.