Mikromobiilius eli lähilogistiikka on tärkeä älykaupunkien kokeilukenttä myös Seinäjoella.
Kaupunkilogistiikassa, etenkin tavarakuljetuksissa, analysoidaan erityisesti viimeisiä kilometrejä, sillä niiden väitetään olevan koko matka- ja kuljetusketjun kallein osa.
Ahtaat kadut ja korttelit sekä hitaat väylät ovat päästöpisteitä ja sujuvan liikenteen umpisolmuja.
Hiilineutraalit kaupunkiajattelijat ja -idealistit ovat halunneet jo pitkään poistaa raskaan liikenteen tai jopa koko autoliikenteen pois kaupunkien ytimistä tai viedä sen maan alle.
Kaupunkien keskustassa asuvien ja asioivien puolestaan on haluttu luopuvan omista autostaan, suosimaan kävelyä ja polkupyöräilyä sekä lisäämään julkisten kulkuneuvojen käyttöä.
Osin näitä samoja toiveita näyttäisi toteutuvan Seinäjoella ja siihen vaikuttaa osaltaan myös asukasrakenteen nopea kansainvälistyminen.
Liikkumisen odotukset ja tavat erilaistuvat. Säännöllisesti esiin nousee myös unelmointi yhteiskuljetuksista, -autoista ja -sähköpyöristä, mutta Suomessa tämä Z-sukupolven haave yhteisomistajuudesta ei ole toteutunut johtuen runsaasta liikkuvuudesta, pienestä väestöpohjasta ja haja-asutuksellisuudesta.
Haaga-Helia tutkii ja kehittää Euroopan unionin osarahoittamassa Seinäjoki eMobilityHUB – liiketoimintaekosysteemin kehittäminen -hankkeessa yhdessä MT Xport Consultants Oy:n, Mediclaudo Oy:n ja muiden eteläpohjalaisten asiantuntijoiden kanssa sitä, miten maakuntakeskus pystyisi lisäämään sähköistä liikennettä ja miten hyöty jakaantuisi myös koko maakuntaan.
Yhteistyön tavoitteena on tuottaa hahmotelma ja skenaariot liikenne-ekosysteemille, jonka avulla voidaan muodostaa logistiikan ja sähköisen liikkumisen osaamiskeskittymä.
Sähköistyvään ja osin autonomiseenkin logistiikkaan liittyvää keskustelua on käyty yhteistyössä Seamkin, Sedun, Yliopistokeskuksen, Seinäjoen kaupungin, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen ja useiden Seinäjoen seudun yritysten kanssa. Korkeakoulujen asiantuntijat eivät näissä keskusteluissa esiinny kaiken tietäjinä, vaan tuottavat projektille tulevaisuussisältöjä ja luonnostelevat tutkimusverkostoa.
Marraskuun 2023 työpajassa toteutetut pienryhmäkeskustelut ja niistä tehty yhteenveto osoitti, miten juuri julkisella sektorilla, etenkin maakunnan logistiikka-asiantuntijoilla ja kaupungin liikennesuunnittelijoilla, on merkittävä rooli urbaanin kaupungin liikenne-ennakoijina.
Sähköiseen liikennekulttuurin ja kuljetusliiketoiminnan muotoilemiseen ja ennakoimiseen liittyy monia tulevaisuusilmiöitä: dronet, kuljettimet, sähköautojen latauspisteet, bussien vaihtoehtoiset käyttövoimat ja raideliikenne.
Erityiskiinnostuksen kohteita ovat ihmisten ja tavaroiden pienkuljetukset. Asukkaat, ammattilaiset, asiantuntijat, jätteet, ruoka ja maatilatarvikkeet pitäisi saada liikkumaan yhä enemmän sähköisin välinein ja entistä kustannustehokkaammin. Niin pääkaupunkiseudun kuin maakuntakeskusten logistiikkavisioihin liittyvät supernopeat yhteydet, autonomiset kuljetukset, kuljetusputket ja drone-laivueet.
Palvelumuotoilullisesti yhteistä on asukkaiden, työssäkäyvien, yritysten ja matkustajien palveleminen sekä yhteyksien sujuvoittaminen.
Uskomme, että ihmiset ja tavarat liikkuvat jo lähitulevaisuudessa entistä eko- ja kustannustehokkaammin. Tähän yhteistyömmekin tähtää.
V. A. Heikkinen
yliopettaja
Esa Vuorenmaa
projektiasiantuntija (Ähtäri)