Osa Seinäjoen yläkoululaisista on huolissaan ystävänsä ja perheenjäsenensä päihteiden käytöstä, ilmenee kaupungin omasta, viime keväänä toteutetusta päihdetilannekyselystä.
708 vastaajasta 43 kantaa huolta perheenjäsenensä ja 145 ystävänsä päihteiden käytöstä. 493 vastaajaa ei ole huolissaan ja 69 ei osaa sanoa.
Lisäksi 713 vastaajasta 574 on todistanut alaikäisen alkoholin käyttöä. Myös kannabista, muita huumeita tai lääkkeitä on havaittu käytetyn reilusti yli sadan vastaajan perusteella.
– Seuraamme tietysti THL:n tilastoja, jotka tulevat monesti vähän jäljessä. Kyllähän päihdeongelmat nousevat niissäkin esiin, kertoo Seinäjoen kaupungin hyvinvointipäällikkö Henna Rantasaari.
Seinäjokelaisittain THL:n viimevuotisessa kouluterveyskyselyssä nousee huolestuttava piirteenä esiin, että niin yläkoululaiset, lukiolaiset kuin ammattiin opiskelevatkin pitävät huumeiden hankkimista muuta maata helpompana.
Aiheesta on riittänyt paljon puhetta. Helppouden lähde johdattelee sosiaaliseen mediaan ja pikaviestisovelluksiin.
– Meidän päihdetilannekyselyssämme tuli samoja tuloksia. Nuoret hankkivat päihteitä somen kautta. Aikuiset eivät siihen väylään pääse kiinni, Rantasaari kiteyttää ongelman ytimen.
Lisäksi päihdekauppaa käydään nuorten omien havaintojen mukaan paljolti kauppojen pihoilla ja osin jopa kouluissa.
Snapchat nousi teini-ikäisten vastauksissa esiin suosituimpana kanavana päihteiden hankkimiseksi. Samaan tulokseen on tullut myös Pohjanmaan poliisi, joskin myös Telegram on noussut esiin Ilkka-Pohjalaisen haastatteluissa.
HS:n mukaan jo edellisen, vuonna 2021 toteutetun kouluterveyskyselyyn vastanneista alaikäisistä peruskoululaisista 38 prosenttia oli ostanut nuuskaa viimeisen kuukauden aikana somen kautta.
Keskustelu varsin tervetullutta
Ilkka-Pohjalainen haastatteli aiemmin Hyllykalliolla asuvan päihdekuntoutujia työssään auttavan Marko Salimäen, joka herättelee seinäjokelaisvanhempia karuun todellisuuteen. Hyllykalliolla näkyy merkkejä jopa ison maailman jengiytymisestä, jossa päihteiden välittäjiä suojellaan. Sekä aiheesta uutisointi että Salimäen Facebook-teksti ovat saaneet paljon huomiota ja kiitosta alaikäisten huoltajilta.
Rantasaari ei vähättele alaikäisten päihdeongelmia.
– Hyvä, että se somekirjoitus leviää. Mehän olemme yrittäneet paljon tehdä vanhempien herättelyä tässä aiheessa. Hyvä, että huoli lähtee nyt vanhemmista itsestään.
Millaista herättelyä kaupunki on toteuttanut?
– Wilman kautta lähestyimme kaikkia vanhempia viime keväänä päihdetilannekyselyn tuloksista. Yläkouluikäisten vanhempia tiedotamme kesää varten, että ovat hereillä, missä nuori menee. On hyvä sopia säännöistä kesänkin varalle.
Lisäksi varoittelutyyppisiä valistuksen sanoja päihteistä on jaettu somen kautta.
– Olemme aktiivisesti yhteyksissä rehtoreihin ja opettajiin ja lähetämme valistusmateriaalia, jota he voivat käyttää omissa vanhempainilloissaan ja viedä tietoa eteenpäin.
Aikuisten tietoisuus ongelmista auttaa kiinnittämään myös huomiota lasten käyttäytymisessä merkkeihin, jotka ovat voineet mennä pitkään ohi silmien ja korvien.
Avainsana on jutella oman lapsen kanssa päihdeasioista.
– Yksinkertainen vetoomus lasten huoltajille on, että he yrittävät pysyä perillä siitä, kenen kanssa ja missä lapset liikkuvat. Ja ovat kiinnostuneita heidän asioistaan ja jutuistaan, kysyvät heiltä kuulumisia. Ja vaikka aina ei vastausta saisikaan, niin jatkavat kyselyä, eivätkä jätä nuorta yksin omaan huoneeseensa.
Jotain hyvääkin THL:n kyselytulokset paljastavat.
– Yläkouluikäisten joukossa kannabis tai huumeet eivät kyselyiden mukaan nouse esiin.
Samaa voi sanoa myös seinäjokelaislukiolaisista ja ammattiin opiskelevista. Kannabiskokeilut ja laittomien huumeiden ensikokeilut jäävät niin Seinäjoella kuin etenkin Vaasassa kyselyn tulosten valossa positiivisesti jälkeen koko maan huumekokeiluprosenteista.
Seinäjoella tosin ollaan tosi humalassa kerran kuukaudessa sekä yläkoulussa että ammattiin opiskelevien keskuudessa muuta maata useammin. Lukiolaiset juopottelevat taas muuta maata vähemmän. Vaasassa taas lukiolaiset ja peruskoululaiset juovat sekä seinäjokelaisia että koko maahan verrattuna enemmän.
Sähkötupakka tapetilla
Ongelmaksi nousseen sähkötupakoinnin eli vapettamisen suosio on 14–20-vuotiaiden keskuudessa kaksinkertaistunut vuodesta 2021 tähän vuoteen, kertoo THL.
Vapen makea tuoksu leijui viime syksynä kouluissa ympäri maan. Ilkka-Pohjalainen uutisoi pohjalaiskoulujen vapeen liittyvistä toimenpiteistä ja vanhempia herättelevästä Wilma-viestistä. Myös Seinäjoen kaupunginvaltuustossa kannettiin huolta lasten ja nuorten nikotiinituotteiden käytön lisääntymisestä.
THL:n erityisasiantuntija arvioi, että sähkösavukkeiden suosion nopeaa kasvua näyttää selittävän vape-laitteet, jotka vetoavat nuoriin ja saavat näkyvyyttä somessa. Rantasaarikin ottaa esiin nuorten seuraamat somevaikuttajat, joista osa on valjastettu sähkötupakoinnin ja nikotiinituotteiden markkinakasvoiksi.
– Hehän tekevät ihan maksettua mainontaa vapen ja nikotiinipussien osalta valmistajille. Siksi nuorten saama tieto tuotteista ei välttämättä ole kauhean realistista.
Esimerkiksi maailman toiseksi suurin tupakkayhtiö British American Tobacco markkinoi uusia nikotiinipusseja Tiktok-julkkisten avustuksella, kertoo HS.
Sähkötupakka käy malliesimerkkinä ja porttina vaarallisempiin aineisiin.
– Ankkuripoliiseilta on tullut viestiä, että vapen välittäjiltä saattaa saada haltuunsa paljon muutakin.
Eli kiteytettynä: Vapen ja nikotiinituotteiden myyntirepertuaariin voivat tulla ansaintamielessä mukaan myös päihteet. Lisäksi ankkuritiimin mukaan nuorten välisiin vapekauppoihin on voinut liittyä myös painostusta, uhkailua, "velanperintää", riitoja rikkonaisten tuotteiden välittämisestä ja jopa väkivaltaa.
Uusia keinoja käyttöön
Mitä uutta on kehitteillä ehkäisevään päihdetyöhön?
– Hyvä uutinen on, että kaupunginvaltuusto hyväksyi ehkäisevän päihdetyön koordinaattorin toimen perustamisen.
Se tuo vahvistusta päihdetyöhön ja helpottaa samalla hyvinvointipäällikön laajan työkentän jakamista.
Toimi laitetaan kevään aikana auki. Koordinaattoriksi haetaan lähtökohtaisesti henkilöä, jolla on kokemusta päihdetyöstä tai ehkäisevästä päihdetyöstä.
Onko tulossa keskustelutilaisuuksia tai vanhempainiltakiertueita, joissa pohditaan ratkaisuja päihdeongelmiin?
– Syksyllä järjestettiin vanhempainilta, jossa päihteet olivat yksi aihe. Se oli kuitenkin enemmän alakouluikäisille ja siinä oli osana vape-herättelyä ja puhetta somen käytöstä.
Tänä keväänä apua on tulossa myös kaupunkilaisia osallistavasta budjetoinnista. Yhtenä läpimenneenä ideana oli päihdekasvatus nuorille.
– Päätimme rehtoreiden kanssa toteuttaa sen niin, että nyt keväällä on tulossa kaikille seinäjokelaisille kahdeksasluokkalaisille Ehkäisevän päihdetyön Ehyt ry:n Hubu-kokonaisuus, johon kuuluu oppitunti nuorille, vanhempainilta ja tilaisuus koulujen henkilökunnalle.
”Hubu-menetelmä tarjoaa tietoa päihteistä sekä käynnistää keskustelun päihteisiin liittyvistä ilmiöistä ja asenteista. Nuoret saavat tunnilta valmiuksia tehdä harkitumpia päihteiden käyttöön liittyviä valintoja.”
Jos saisit käyttöösi mahdollisimman isot resurssit päihdeongelmien ratkaisemiseksi, miten pyrkisit ratkomaan ongelmaa?
– Avoimen keskustelun lisääminen, ennaltaehkäisy ja oikean tiedon jakaminen ainakin ovat tärkeitä. Vanhempien kannattaa pysyä hereillä yhteiskunnan muutoksissa, Rantasaari listaa.
Ennaltaehkäisyn lisäksi myös hoitoon ohjauksen, hoitoon pääsyn ja itse päihdehoidon pitäisi olla kunnossa.
– Kyllä meillä valitettavan vähän on Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueellakaan resursseja esimerkiksi nuorten päihdetyöhön ja apuun
Fakta: Vinkit lasten huoltajille
Seinäjoen hyvinvointipäällikön Henna Rantasaarelta muutama konkreettinen vinkki vanhemmille:
Kotiintuloajat. Tässä voi tehdä yhteistyötä lapsen kavereiden vanhempien kanssa ja yrittää sopia yhteiset ajat.
Ole hereillä, kun lapsi tulee kotiin, laita vaikka herätyskello soimaan, kun on lapsen kotiintuloaika. Tarkista lapsen kunto ja jututa vähän illan kulusta.
Rahankäytön seuraaminen. Pankkikorttiostoja on helpompi seurata kuin käteisen käyttöä. Jos on paljon käteisnostoja, kysy mihin rahat on käytetty.
Jos lapsi/nuori yökyläilee, ole yhteydessä yökyläpaikkaan ja varmista, että lapsi on siellä, missä sanoo olevansa.
Seinäjoella toimii kaksi ehkäisevän päihdetyön monialaista työryhmää, lasten ja nuorten EHKÄPÄ ja ikäihmisten IKÄPÄ.
Seinäjoella toteutetaan valtakunnallista Pakka-toimintamallia. Pakka-malli on alkoholi-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisyyn kehitetty menetelmä, jolla ehkäistään paikkakunnan päihdehaittoja yhteisöllisesti.
Paikalliset yritykset, viranomaiset, järjestöt, kunnan ammattilaiset, paikalliset asukkaat ja media toteuttavat Pakka-mallia yhteistyössä.
Seinäjoen kaupungin Festaripakka edistää vastuullista juhlintaa, anniskelua ja vanhemmuutta.
Lähde: seinajoki.fi