Seinäjoen torilla järjestettiin maanantaina aamupäivällä yleisölle vapaa kyselytunti, jossa kaupunginjohto vastasi kansalaisten esittämiin kysymyksiin. Tapetilla olivat etenkin kysymykset Seinäjoen keskustan jatkuvasta rakentamisesta, ja myös huoli mahdollisista terrori-iskuista nousi esille.
Torille oli kokoontunut paljon ihmisiä kuuntelemaan johdon vastauksia kiperiin kysymyksiin ja yleisö osallistui myös aktiivisesti keskusteluun kyselytunnin aikana.
Näitä asioita kansalaiset tenttasivat kaupungin johdolta, ja näin heidän kysymyksiinsä vastattiin:
1. Lakeudenpuiston säilyttäminen puistona? Miksi tätä ei tuotu ennen vaaleja esille? Miksi suunnitteluvaihe, ja sen ympärillä pyörivä "alueen suunnittelukilpailu" imaisee kaupungin asukkaiden veroeuroja? Eikö ensin olisi pitänyt miettiä, mitä kaupunkilaiset sille alueelle haluavat?
Koko kaupunki uhkaa tulla täyteen rakennetuksi. Rahaa kaupunki tarvitsee, mutta se ei saa olla syynä jos se kaikki otetaan viihtyvyydestä pois. Miksi näin, ja onko muita vaihtoehtoja? Miksi laajennettua Areenaa ei käytetä nyt suunnitteilla olevaan tarkoitukseen?
– Lakeudenpuiston suunnittelun keskiössä on ajatus kongressialueesta, joka meiltä puuttuu Seinäjoelta kokonaan. Tässä suhteessa olemme alisuorittajia muihin kaupunkeihin verrattuna. Kongressitalo olisi mahdollinen Lakeudenpuiston alueelle, mutta kyllä siihen siinäkin tapauksessa puistoa vielä jäisi. Muitakin mahdollisuuksia kongressitalolle on, ja niitä kartoitetaan myös, vastaa Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki .
2. Seinäjoen kaupunki on kesätapahtumakaupunki. Millä tavoin kaupunki pyrkii takaamaan tapahtumien turvallisuuden, ettei meillä tapahdu Euroopassa tutuksi tulleita terroristi-iskuja?
– Ilmiö on valitettavasti kovin yleinen, emmekä mekään ole siltä poissuljettu. Kyllä tämä on ollut sellainen asia, että tämä on pakko ollut ottaa esille järjestelyistä puhuttaessa. Se on otettu vakavasti huomioon, ja asiasta on keskusteltu Pohjanmaan poliisin kanssa, vastaa kaupunkiympäristöjohtaja Kari Havunen .
3. Asukasraateja järjestettiin eri kaupunginosissa. Erilaisia kehittämisideoita syntyi, mutta miten ne etenevät?
– Kansalaisraadeissa käydyt keskustelut olivat hyvin perusteellisia. Niiden pohjalta tehdyt ehdotukset ovat hyvin samanlaisia kuin lopulliset suunnitelmat. Luonteeltaan ne olivat sellaisia, että yhdessä keskustellaan ja yhtenäiseen päätökseen päädytään, vastaa elinvoimajohtaja Erkki Välimäki .
4. Miksi Seinäjoen länsirannalla (vanha terveyskeskus - Areena) on hehtaarikaupalla "laidunmaata", jota ei kaavoiteta tehokkaammin?
– Suurin syy on se, että se on yksityisessä maanomistuksessa. Rakennuskaavassa se on merkitty y-alueeksi, joka tarkoittaa yleistä rakennusten korttelialuetta. Yksityinen maanomistaja varmaan odottaa, että alue kasvaa korkoa, vastaa kaupunkiympäristöjohtaja Havunen.
5. Miksi kiirehtiä Vapaudentien jatketta, kun ohitustie on juuri saatu?
– Alueelle on rakennettu runsaasti erilaisia tiloja, joten liikennetarve tulee kasvamaan siihen suuntaan. Suunnitelman teko on käynnissä, ja sen tiimoilta pidetään yhteisiä keskustelutilaisuuksia, jotta kaikki halukkaat pääsevät vaikuttamaan prosessiin. Seinäjoki kasvaa jatkuvasti, ja myös liikenne on isoa asia tässä ja se pitää ottaa huomioon.
6. Millaisia suunnitelmia kaupungin johdolla on hyödyntää Rastaantaipaleella kotokoulutettavia ja ammattiin opiskelevia aikuisia maahanmuuttajia?
– Maahanmuuttajien asiat ovat olleet kovasti esillä viimeisen vuoden aikana. Turvapaikanhakijoita tuli paljon myös meidän alueellemme ja aikuiset sijoitettiin vastaanottokeskukseen Seinäjoelle ja alaikäiset Joupin keskukseen. Nyt vastaanottokeskustoiminta loppuu ja nykyiset asukkaat siirtyvät jonnekin muualle. Joupista myönteisten turvapaikkapäätöksen saaneet siirtyvät ryhmäperhekoteihin, jossa asuvat kunnes ovat täysi-ikäisiä.
Meillä on toukokuussa käynnistynyt hanke, jonka tavoitteena on löytää potentiaalista työvoimaa näistä turvapaikan saaneista. Kielitaito on näissä tapauksissa suurin este työllistymiselle, mutta onneksi meillä on hyviä oppilaitoksia, vastaa henkilöstö-, sosiaali- ja terveysjohtaja Raija Ranta .
7. Ikuisuuskysymys: Miksi uimahalli on kesällä niin kauan kiinni?
– Uimahallissa tehdään kesäisin huoltotöitä, jotka täytyy ottaa aukioloajoissa huomioon. Lisäksi erilaiset tapahtumat vaikuttavat aukioloon, kuten esimerkiksi maatalousnäyttely. Kesäkäyttöä on myös aika vähän, vastaa sivistys- ja hyvinvointijohtaja Heikki Vierula .
8. Miten Seinäjoen kaupunginjohto edistää Pariisin ilmastosopimuksen toteutumista?
– Seinäjoen kaupunki on allekirjoittanut energiasopimuksen, jossa se on sitoutunut vähentämään päästöjä. Kaupungin omistamien lämpötaloutta on parannettu, ja sen kautta on saavutettu merkittäviä energiasäästöjä. Lisäksi katovaloilla yritettiin säästää, mutta se jouduttiin ottamaan takaisin. Myös busseihin on hankittu energiaystävällistä polttoainetta, Havunen kertoo.