Seinäjoki saa vuolasta suitsutusta tänään Helsingin Sanomien verkkosivuilla. Eteläpohjalaisten onnistumisista uutisoidaan otsikolla: "Lakeudella pyörii myönteinen kierre – näin Seinäjoesta tuli kasvava menestystarina".
Helsingin Sanomien mukaan Seinäjoki on poikkeus keskikokoisten maakuntakeskusten joukossa. Vaikka kaupunki on "ensisilmäyksellä kuin päättymätön omakotitalojen matto keskellä Etelä-Pohjanmaan lakeuksia ja lakeus taas loputonta peltoa, valtavia navettoja ja sikaloita" niin silti "kaupunki kasvaa ja vetää puoleensa nuoria muuttajia, työttömyyttä on vähemmän kuin monessa isommassa kaupungissa ja yritykset kasvavat ja menestyvät". Pääkaupunkiseudulla on huomattu, että Lakeuden Ristin lisäksi "horisontista erottuu nykyisin kasvava määrä rakennusnostureita".
Helsingin Sanomat jatkaa hehkutustaan sanoin: "Vielä parikymmentä vuotta sitten maatalousvaltaiselle maakunnalle ja sen keskukselle povattiin synkkää tulevaisuutta. Mutta nyt kaikki on toisin. Seinäjoelle rakennetaan tänä vuonna yli 600 asuntoa."
– Päätimme neljä vuotta sitten, että alamme panostaa tosissamme kasvuyrityksiin ja uusiin työpaikkoihin. Yrityksiä autetaan rakennusluvissa, kaavoituksessa ja tonttitarjonnassa. Olemme myös lisänneet palvelusetelin käyttöä, mikä tuo töitä pk-yrityksille, Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki kertoo Helsingin Sanomille.
Menestystarinan kerronnassa kiinnitetään erityistä huomiota Seinäjoen yliopistokeskuksen perustamiseen, Seinäjoen ammattikorkeakouluun, monilla eri aloilla toimiviin lukuisiin pk-yrityksiin, ruokatuotannon arvoketjuun, talkoohenkeen eli kökkäperinteeseen ja hullunrohkeuteen.
Hullunrohkeudesta esimerkkinä mainitaan sekä Duudsonit että yritys- ja teknologiakeskus Frami. Mainitsematta eivät jää myöskään Provinssirock, Atria, Valio, Skaala ja Epec.
– Turvallinen olo tulee siitä, että asiat ovat omissa käsissä. Täällä kaikki on vähän itte kyhättyä. Näiltä lakeuksilta ei ole lähdetty pääkaupunkiin kinuamaan rahaa. Eteläpohjalaiset ovat tottuneet tekemään yhdessä ja usein talkoohengessä eli "kökässä", Seinäjoen yliopistokeskuksen johtaja Sami P. Kurki kertoo Helsingin Sanomille.
– Ainutlaatuista on se, miten yliopistot tekevät yhteistyötä pienten ja keskisuurten yritysten kanssa. Istutaan alas ja mietitään mitä tehtäisiin yhdessä, Kurki vielä toteaa.
– Seinäjoki on ollut hyvin maaseutumainen kaupunki, mutta nyt se kaupungistuu. Toivottavasti pystymme samalla säilyttämään tämän vahvan yhteenkuuluvuuden tunteen, Seinäjoen kehitysjohtaja Erkki Välimäki tuumaa jutussa.