Seinäjoen vastaanottokeskus lakkautetaan. Kotokunta Oy:n ylläpitämän keskuksen ovet sulkeutuvat ensi vuoden helmikuussa.
Marraskuussa lopussa Maahanmuuttovirasto Migri lopettaa vastaanottokeskuksensa Kauhavalla. Senkin palvelut on ostettu Kotokunnalta.
Keskusten loppumisen syynä on asiakasmäärien raju väheneminen. Useita vastaanottokeskuksia lakkautettiin jo viime vuonna. Lisää ovia on suljettu tänä vuonna ja sama tahti jatkuu ensi vuonna.
Keskusten sulkemiset mahdollistuivat, koska vuonna 2024 turvapaikkahakemuksia jätettiin 45 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Samaan aikaan asiakkaita on siirtynyt tavallisiksi kuntalaisiksi. Migrin tiedotteen mukaan viime vuonna lakkautettujen keskusten asukkaista puolet olisi saanut siirtyä kuntalaiseksi heti.
– Vastaanottolain muutosten takia yhä useamman vastaanottokeskuksen asukkaan vastaanottopalvelut päättyvät ja heidän pitää muuttaa kuntaan asumaan. Tämä koskee etenkin suurinta asiakasryhmää eli tilapäistä suojelua saavia ukrainalaisia, selventää Migrin vastaanottopalveluiden osastonjohtaja Elina Nurmi.
Hänen mukaansa pelkästään 18 viime vuonna lopetettua vastaanottokeskusta toivat 21 miljoonan euron säästöt.
– Majoituspaikkamäärä pyritään pitämään tarvetta vastaavana ja toiminta mahdollisimman kustannustehokkaana.
Kova sulkuvauhti
Seinäjoen vastaanottokeskus aloitti toimintansa elokuussa vuonna 2023. Keskuksessa on 300 paikkaa.
– Asiakasmäärä vaihtelee. Emme turvallisuussyistä anna yksittäisten tarkkoja asiakasmääriä julkisuuteen, Nurmi sanoo.
Maahanmuuttovirastolla on tällä hetkellä 24 aikuisyksikköä, 10 alaikäisyksikköä ja kaksi säilöönottoyksikköä. Heinä, elo- ja syyskuussa yhteensä kahdeksan vastaanottokeskusta sulki ovensa.
Kauhavan vastaanottokeskuksen lisäksi loppuvuonna suljetaan neljä vastaanottokeskusta. Seinäjoen keskuksen kanssa yhtä aikaa lopettavat Kotkan ja Porin vastaanottokeskukset.
Seinäjokea lähimmät vastaanottokeskukset ovat jatkossa Kokkolassa ja Tampereella.
Ei yksiselitteisiä vastauksia
Seinäjoella on hajautetun mallin vastaanottokeskus, jonka toimisto ja palvelut eivät ole samassa paikassa majoitustilojen kanssa. Asiakkaat asuvat vuokra-asunnoissa ympäri Seinäjokea ja sen lähikuntia.
Osaa asiakkaista kutsutaan yksityismajoittujiksi. Heitä ovat esimerkiksi Ilmajoella Etelä-Pohjanmaan Opistolla opiskelevat turvapaikanhakijat, jotka asuvat koulutuskeskus Sedun asuntolassa opiston lähistöllä.
Seinäjoen vastaanottokeskuksen asiakkaita on tiedotettu keskuksen sulkemisesta ja siitä, miten palvelut jatkossa järjestetään. Asia on herättänyt asiakkaissa ja heitä vapaaehtoisesti auttavissa paljon kysymyksiä.
Eparin toimitukseenkin on tullut pyyntöjä selvittää esimerkiksi tarkoittaako keskuksen lakkauttaminen sitä, että ihmisten pitää muuttaa muualle.
Seinäjoen vastaanottokeskuksen yksikönjohtaja Nina Lahtinen ymmärtää huolen. Asiakkaita koskevat lait, oikeudet, velvoitteet ja muut yksityiskohdat ovat vaikeita ja isoja asiakokonaisuuksia. Vielä haastavampaa niiden ymmärtämisestä tekee kielimuuri.
– Lisäksi kaikkiin kysymyksiin ei ole vain yhtä vastausta. Ketään ei kuitenkaan jätetä yksin, vaan kaikille yritetään etsiä paras ratkaisu.
Vastaanottokeskuksen lakkauttaminen tarkoittaa osalle asiakkaista muuttoa heille määrätyn vastaanottokeskuksen sijaintikuntaan tai sen lähistölle.
– Nämä ovat ikäviä asioita, mutta välttämättömiä. Ei sekään ole oikein, että yhteiskunnan varoilla ylläpidetään puolityhjiä keskuksia, pohtii useita vastaanottokeskuksia sulkemassa ollut Lahtinen.
Ukrainalaisista kuntalaisia
Seinäjoella suurin osa vastaanottokeskuksen asiakkaista on ukrainalaisia, joille on myönnetty tilapäinen suojelu. Uuden vastaanottolain mukaan heidän pitää hakeutua vastaanottokeskuksen asiakkaista tavallisiksi kuntalaisiksi 15 kuukauden kuluttua Suomeen saapumisesta.
– Monilla asiakkailla kuntaan siirtymisen määräaika ehtii tulla täyteen ennen vastaanottokeskuksen sulkeutumista, joten he siirtyisivät joka tapauksessa pois asiakkuudesta. Meillä on vielä hyvin aikaa auttaa heitä kuntalaisprosessissa, Lahtinen selvittää.
Yksityismajoittujat voivat jäädä nykyisiin asuntoihinsa.
– Kuka tahansa voi itse järjestää ja kustantaa itse asumisensa ja jäädä Seinäjoen seudulle. Vastaanottopalvelut he saavat jatkossa toisesta keskuksesta, Lahtinen avaa asiaa.
Paikkakunta ei
ole vielä tiedossa
Kaikkien vastaanottokeskuksen asiakkaiksi jäävien palvelut siirretään toiseen vastaanottokeskukseen. Minne, sitä ei Lahtinen vielä osaa sanoa.
Maahanmuuttoviraston vastaanottopalveluiden osaston johtaja Elina Nurmi ei vastaa kysymykseen siitä, mistä Seinäjoen seudulla asuvat tulevaisuudessa palveluja saavat.
Nurmi muotoilee sähköpostitse antamansa vastauksen näin:
– Asukkaat siirretään muihin keskuksiin vapaille paikoille, mikäli he eivät siirry kuntaan tai yksityismajoitukseen. Maahanmuuttovirasto koordinoi asiakassiirtojen suunnittelua. Siirroissa huomioidaan parhaalla mahdollisella tavalla asukkaiden toiveet ja siteet paikkakunnalle. Näitä ovat esimerkiksi työ tai tutkintoon johtava koulutus.
Palvelut kauemmas
Vastaanottokeskus tarjoaa asumisen ja arjen ohjausta ja neuvontaa, sosiaali- ja terveyspalveluita sekä tulkkausta tarpeen mukaan.
Yksikönjohtaja Nina Lahtinen muistuttaa, että osan asioista pystyy hoitamaan puhelimitse niin kuin tähänkin saakka. Tarpeen mukaan puhelu tulkataan.
– Osa terveysasioista vaatii kuitenkin käynnin vastaanottokeskuksessa hoidon tarpeen arviota varten. Sen jälkeen esimerkiksi lääkäripalveluita voidaan järjestellä myös sinne, missä sopimuksen mukaisia terveyspalveluita on asiakkaan lähellä saatavilla.
Monet asiat ovat vielä auki.
– Yksiselitteistä vastausta en kaikkiin kysymyksiin vielä pysty antamaan, koska vastaanottokeskusten väliset käytänteet vaihtelevat ja asiakkaan yksilöllinen tilanne vaikuttaa kaikkeen merkittävästi, Lahtinen tietää.
Erityistä huolta Seinäjoen vastaanottokeskuksen asiakkaiden keskuudessa on herättänyt kesäkuussa voimaan astunut vastaanottolaki. Sen mukaan kaikilla on velvollisuus käydä 2–4 kertaa kuukaudessa tunnistautumassa vastaanottokeskuksessa.
Seinäjoen seudulle jäävien on siis piipahdettava näyttäytymässä tämän tästä jopa satojen kilometrien päässä. Lähtökohtaisesti yksityismajoittaja maksaa matkakulut itse.
Esimerkiksi perhe, jossa on kaksi aikuista ja kaksi alle 10-vuotiasta lasta, saa vastaanottorahaa kuukaudessa 890 euroa. Perheen matka junalla kahdesti kuussa esimerkiksi Tampereelle maksanee puolet heidän ainoasta tulostaan.
Onko niin, että Seinäjoen seudulle jäänti ei ole monelle käytännössä mahdollista?
– Tähänkään ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta. Kaikissa asioissa pyritään huomioimaan asiakkaan yksilöllinen tilanne ja järjestämään asiat mahdollisimman sujuvasti.
Seinäjoen vastaanottokeskuksessa työskentelee 16 henkeä. Johtajan lisäksi palkkalistoilla on terveydenhoidon ja sosiaalipuolen ammattilaisia sekä ohjaajia. Muutosneuvottelut ovat jo käynnistyneet.
Yksikönjohtaja Nina Lahtinen kuvaa tunnelmia haikeiksi. Työntekijät olisivat tietenkin mielellään jatkaneet vastaanottokeskuksen toimintaa.
– Vastaanottokeskustyöhön kuuluu tällainen syklisyys. Se ei poista sitä, että sulkemisprosessi on myös haikea kaikille meille työntekijöille.
Seinäjoen vastaanottokeskusta pyörittävän Kotokunnan toimitusjohtaja Juhani Pälve pohti henkilökunnan tilannetta kertoessaan Komiat-lehdelle (16.9.2026) Kauhavan vastaanottokeskuksen sulkemista.
–Tosi ikävä tilanne, mutta kaikki tietävät alan ennakoimattomuuden suuntaan ja toiseen. Kapasiteetin sopeuttaminen on aika normaalia. Muutosneuvottelut ovat käynnissä, ja joudumme irtisanomaan ihmisiä, ellei tilanne muutu yhtäkkiä. Olen sanonut henkilökunnalle, että jos se yhtään lohduttaa, emme olisi voineet tehdä mitään paremmin.
Monien maahanmuuton eri lupatyyppien hakemusmäärät ovat laskussa. Kielteisiä päätöksiä annetaan nykyään entistä enemmän.
Vuonna 2025 Maahanmuuttovirastoon (Migri) tuli 180 521 hakemusta. Päätöksiä tehtiin 177 890. Niistä 80 prosenttia oli myönteisiä ja 9 prosenttia kielteisiä.
Vuonna 2024 luvut olivat 84 ja 7. Muut päätökset koskivat esimerkiksi asian raukeamista tai hakemuksen tutkimatta jättämistä.
Viime vuonna Migri teki 109 694 oleskelulupapäätöstä, 5 280 turvapaikkapäätöstä ja 10 898 tilapäisen suojelun päätöstä.
Myönteisiä päätöksiä turvapaikkahakemuksiin tehtiin 2 284. Vuonna 2024 luku oli 1 581.
– Esimerkiksi turvallisuusympäristön muutokset, taloustilanne sekä hallitusohjelman toimeenpano lakimuutoksineen ovat osittain näkyneet Suomeen suuntautuvassa maahanmuutossa sekä vaikuttaneet merkittävästi toimintaamme, Migrin tiedotteessa asiaa kommentoi ylijohtaja Ilkka Haahtela.
Ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia jätettiin viime vuonna 2 047 kappaletta eli 15 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Uusintahakemusten määrä väheni 8 prosenttia.
Eniten turvapaikkahakemuksia jättivät Afganistanin, Irakin, Somalian, Venäjän ja Turkin kansalaiset.
Tilapäinen suojelu on tarkoitettu Venäjän hyökkäyksen takia Ukrainasta paenneille. Hakemuksia tuli sekä vuonna 2025 että vuonna 2024 noin 12 000 kappaletta.
Työperäisiä maahanmuuttohakemuksia jätettiin 11 324 kappaletta vuonna 2025. Se on neljännes edellisvuotta vähemmän.
Opiskelijoiden ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia jätettiin 13 565, mikä oli 4 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2024.
Kansalaishakemusten perusteella vuonna 2025 Suomi sai 14 689 uutta kansalaista. Luku on suurempi kuin koskaan aiemmin.
