Vaaralliset risteykset ja autolla kaahailu huolestuttavat seinäjokelaislapsia ja -nuoria.
Seinäjoen kaupungin turvallisuuskyselyssä lapsia ja alle 18-vuotiaita nuoria pyydettiin merkkaamaan kartalle kaupunkiympäristössä olevia vaaranpaikkoja, huonosti valaistuja ulkoalueita sekä kaupungissa olevia työmaita, joiden ohittaminen on tuntunut turvattomalta.
Karttamerkintöjä tuli yhteensä lähes 3 400.
Eniten lapset ja nuoret merkitsivät karttaan kohteita, joissa autoilla ajetaan liian lujaa. Yhteensä kaahailuvastauksia tuli 625.
Jo puolitoista vuotta sitten edellisen kerran toteutetussa kyselyssä nousi esiin autoilijoiden ylinopeus.
– Tarkensimme kyselyn teemoja. Nuoret pitävät liikenneturvallisuutta tärkeänä, kertoo Seinäjoen kaupungin lapsiystävällinen kunta -koordinaattori Sanna Martin.
Lisäksi lukuisat risteysalueet ympäri Seinäjokea koetaan vaarallisina autoilijoiden liian suurten tilannenopeuksien vuoksi. Vaarallisista risteyksistä lapset ja nuoret antoivat 555 vastausta.
Vastaajat huomauttavat, että vaarallisissa risteyksissä kasvillisuus haittaa näkyvyyttä.
Nuoret ehdottavat myös ratkaisuja. Esimerkiksi leikkipuistojen kohdille ehdotetaan vauhtia hillitseviä liikennejärjestelyjä, kuten hidasteita.
Turvallisuuden tunnetta lisäävät myös jalankulku- ja pyöräilyväylät, joita ehdotetaan lisättäväksi useisiin paikkoihin.
Suojateiden sijainteja tarkistettava
Vastaajat toivovat, että kaupungin suojateiden sijainteja tarkistetaan.
Jaakonpolun risteys Kitinojantiellä Halkosaaressa sai monta kommenttia.
Mitä sille aiotaan tehdä?
– Halkosaareen on koulun kohtaan tulossa vielä tänä vuonna suojatieylitys, lupaa Seinäjoen kaupunkiympäristön suunnittelupäällikkö Keijo Kaistila.
Koululaisten liikenneturvallisuuden parantaminen on ollut pitkään Halkosaaren koulun vanhempien, oppilaiden ja opettajien toivelistalla.
– Se oli yksi kohta, joka nousi esiin. Heille tärkeässä ja ajankohtaisessa asiassa hyödynnettiin varmasti tätä kyselyväylää asian edistämiskeksi, arvioi puolestaan Martin.
Valaistusta paremmaksi
Kyselyn perusteella hyvä valaistus koulureiteillä ja muilla ulkoalueilla lisää turvallisuutta.
Useat vastaajista kommentoivat, että koulureiteillä olevat puistopolut ja alikulut koetaan pimeiksi ja pelottaviksi kulkea.
Nuorten ehdotusten mukaan useiden koulupihojen ja niiden läheisyydessä olevien liikuntapaikkojen turvallista käyttöä voi lisätä parantamalla valaistusta.
Talvikunnossapidossa on priorisoitu kevyen liikenteen väylät ja koulureitit. Moni lapsi kulkee kuitenkin kouluun reittejä, joilla ei ole lainkaan erillistä jalankulku- tai pyöräilyväylää. Kyselyn mukaan asia pitää jatkossa huomioida talvikunnossapidon suunnittelussa.
Kaupungissa olevien työmaiden ohittaminen koetaan toisinaan hankalaksi, sillä ohitusreittejä ei aina ole merkitty hyvin. Erityisesti pieniä lapsia pelottaa ohittaa suuria työkoneita.
Vastauksissa ehdotetaan, että työmaiden turvallisuuden suunnittelussa otetaan lapset aiempaa paremmin huomioon.
Monta suunnitelmaa menossa
– On mukavaa huomata, että monet lasten ilmoittamat kohteet ovat samoja, jotka ovat meillä suunnitelmissa toteuttaa tai jo rakenteilla, toteaa kyselyn tiedotteessa suunnittelupäällikkö Kaistila.
– Lähinnä nämä ovat jalankulku- ja pyöräilyväyliä, Kaistila jatkaa Ilkka-Pohjalaiselle.
Suunnittelupäällikkö luetteloi toimituksen pyynnöstä muutamia konkreettisia kohteita, jotka lapset turvallisuuskyselyssä nimesivät puuttuvan:
– Lampitien kevyen liikenteen väylä Tanelinlammelle on alkamassa. Korpikuusentien kevyen liikenteen väylä Tanelinrannassa on jo työn alla.
Budjettikohteina ehdolla ja tulevina kohteina ovat muun muassa kevyen liikenteen väylä Nurmon Kirkkotielle, Tepontielle Kirkko-Länsitien-väli ja Keikkoahde Niemistössä.
– Nämä vaativat rahoituksen lisäksi sen, että tila katualueessa riittää sekä selvityksiä teknisistä, avoimena olevista asioista.
Lisäksi ely on käynnistänyt Länsitien varteen kevyen liikenteen väylän suunnittelun koko välille Nurmo–Lapua. Siinä kaupunki on omalta osaltaan mukana ainakin asemakaava-alueella.
Lähes 2 000 vastasi
Seinäjoen lapset ja nuoret innostuivat vastaamaan kyselyyn sankoin joukoin.
Kaupunkiympäristön turvallisuuskyselyyn vastasi yhteensä 1 925 lasta ja nuorta, mikä kattaa 15 prosenttia kaikista kaupungin alle 18-vuotiaista.
– Positiivista, että vastauksia tuli näin paljon. Kaupunkiympäristön puolelta todettiin, ettei mihinkään heidän kyselyynsä ole saatu näin paljon vastauksia, Martin iloitsee.
Kaupunki huomioi kyselyssä alueellisen yhdenvertaisuuden, jossa myös onnistuttiin. Vastauksia tuli kahta perusopetuksen koulua lukuun ottamatta jokaisesta koulusta sekä kaikista kaupungin varhaiskasvatus- ja esiopetuspaikoista.
– Eniten karttamerkintöjä tuli alueilta, joilla asuu paljon lapsiperheitä. Kaikilla on kuitenkin sama painoarvo. Yhtä tärkeitä ovat yksittäiset vastaukset, jotka tulevat haja-asutusalueilta. Yhden lapsen vastaus saattaa edustaa monen ikätoverin näkemystä, Martin lisää.
Kartalle sai merkitä myös erityisiä lempipaikkoja. Lempipaikkavastauksissa korostuivat koti, mummola sekä harrastus- ja leikkipaikat.
Lisäksi monissa vastauksissa korostui lähimetsien ja luonnon merkitys. Lapset innostuvat metsistä mielikuvitusta ruokkivina leikkipaikkoina. Nuorille metsät ja luonnossa oleilu tuo mielenrauhaa ja rentouttaa kiireisen arjen ja opiskelupaineiden keskellä.
Nuorten lempipaikkoja ovat myös erilaiset hengailupaikat, joita toivotaan lisää.
Seinäjoen monet liikuntapaikat ja urheilukentät mainitaan myös mieluisina. Vastauksissa korostuvat liikunta- ja leikkipaikkojen monikäyttöisyys vuodenajasta riippumatta.
Fakta: Näin vastauksia hyödynnetään
Seinäjoen kaupunki hyödyntää kyselyn vastausaineistoa kaupunkiympäristön kehittämisessä lasten ja nuorten turvallisuuden parantamiseksi.
Osa kehittämisehdotuksista koskee ely-keskuksen ylläpitämiä teitä, joten elyä informoidaan niistä.
Yleiset liikenneturvallisuuteen liittyvät asiat viedään tiedoksi poliisille liikenneturvallisuustyön yhteydessä.
Valaistukseen liittyvät kehittämisehdotukset välitetään Seiverkoille, joka vastaa katuvalojen kunnossapidosta ja rakentamisesta koko Seinäjoen alueella.
Kyselystä oli kaksi versiota, alle kouluikäisille omansa ja kouluikäisille lapsille ja nuorille omansa.
Eniten vastauksia, 802, saatiin yläkouluikäisiltä nuorilta.
Alakouluikäiset olivat lähes yhtä innokkaita vastaamaan, heiltä vastauksia tuli tasan 800.
Toisen asteen opiskelijoilta vastauksia tuli yhteensä 55.
19 vastaajaa ei ilmoittanut luokka-astettaan.
Alle kouluikäisten kyselyyn vastasi 249 henkilöä, joista 189 oli varhaiskasvatus- ja 56 esiopetusikäisiä.
Lähde: Seinäjoen kaupunki