Matkustin hiljattain Puolaan. Valmistauduin reissuun lukemalla ulkoministeriön matkustustiedotteen, jossa varoitettiin paikallisesta liikenteestä: ”Tilannenopeudet ovat suuria ja ajotyyli aggressiivinen”. Lähdin matkaan jännittyneenä.
Varsovassa kävikin yllättäen ilmi, että autoilijat antoivat aina tietä jalankulkijoille. Kuljettajat painoivat jarrua heti, kun kävelijä vilkaisi suojatietä kohti. Kaupungissa kulkiessa oli turvallinen olo.
En tiedä, millaista liikenne on muualla Puolassa. Mieleeni tuli kuitenkin heti yksi kaupunki, jossa tuo ulkoministeriön varoitus pitää paikkansa.
Miksi Seinäjoella jalankulkijalla ei ole turvallinen olo?
Täällä joudun odottamaan suojatien reunassa, kun kuljettaja toisensa jälkeen ajaa ohitseni sivulleen vilkaisematta. Kerran jouduin juoksemaan viimeisilläni raskaana jäänliukkaalla suojatiellä, jotten olisi jäänyt traktorin alle, kun kuljettaja ajoi kovalla nopeudella kohti. Päästyäni hädissäni pois ajotieltä viuhdoin traktorinkuljettajalle vihaisena, minkä hän huomasi – ja heilautti minulle iloisen moikkauksen kopistaan.
Pelkään ylittää täällä tietä, koska monelle kuljettajalle suojatiet eivät merkitse mitään. Pelkään, koska jotkut ajavat ylinopeutta tai heidän huomionsa on kiinnittynyt kännykkään. Pelkään itse kuljettajana aiheuttavani kävelijälle ”giljotiinin” tiellä, jolla on kaksi samansuuntaista kaistaa.
Niin usein suojatien eteen pysähdyttyäni on takaani kiitänyt toinen auto suojatien yli lainkaan hidastamatta. Pysähtymättä jättäminen on laitonta. Onneksi kävelijät ovat olleet valppaina.
Eniten pelkään päästää lapseni koulutielle.
Tieliikennelaki (2018/729 § 27) määrää, että autoilijan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai valmistautuu menemään sille. Jokainen ratin takana istuva voi vaikuttaa siihen, millainen paikka Seinäjoki on asua ja liikkua. Huomioidaan suojattomat jalankulkijat ja tehdään Seinäjoesta turvallisempi paikka.
Johanna Pensas
opettaja
Seinäjoki