Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä 4.6.1955 eli 70 vuotta sitten paljastettiin maailman ensimmäinen Mannerheimin näköispatsas Seinäjoella. Nykyiselle paikalleen entiseltä torilta siirretty patsas on keskeinen osa Seinäjoen kaupunkikuvaa ja Suomen sotahistoriaa. Perinteisesti Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä 4.6. ainakin Seinäjoen kaupunki, Puolustusvoimat ja eri yhteisöt ovat laskeneet seppeleet Suomen Marsalkka Mannerheimin muistoa kunnioittaen.
Kalenterissa 4.6. on Askaisissa Louhisaaren kartanossa syntyneen Carl Gustaf Emil Mannerheimin syntymäpäivä. Talvisodan jälkeen Mannerheim käski 16.5. vapaussodan voitonpäivästä sodissamme kaatuneiden ja vuonna 1918 vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistopäivän toukokuun 3. sunnuntaiksi. Samalla 4.6. päivästä tuli Puolustusvoimain lippujuhlan päivä.
Jääkärieversti Matti Laurila oli keskeisesti Seinäjoen Mannerheim-patsaan taustalla. Eteläpohjalaiset toteuttivat mittavan kansalaiskeräyksen patsashankkeen edistämiseksi. Professori Lauri Leppänen veisti Seinäjoen patsaan, jossa Mannerheim on miekan kera eikä marsalkan sauvan kanssa.
Mannerheimin näköispatsas sopii Seinäjoelle mitä parhaiten, koska Mannerheim piti vapaussodan päämajaansa Seinäjoella seitsemän viikon ajan helmi–maaliskuussa 1918. Sodan tarkoitushan oli riisua aseista vieraan vallan sotilaat eli ajaa venäläiset pois itsenäisestä Suomesta. Tapahtumat kehittyivät kuitenkin kansakunnan kannalta ikäväksi sisällissodaksi.
Mannerheim toimi viime sotiemme 1939–1945 ylipäällikkönä. Suomen marsalkan arvon Mannerheim sai syntymäpäivälahjaksi 4.6.1942. Tuolloin Mannerheimin 75-vuotissyntymäpäiville saapui suomalaisten suureksi yllätykseksi Saksan valtion päämies Adolf Hitler.
Tasavallan presidenttinä Mannerheim toimi vuosina 1944–1946. Vuonna 1920 perustetun Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton kunniapuheenjohtajana Mannerheim toimi 27.1.1951 saakka eli elämänsä loppuun asti. Samoin hän toimi Suomen Punaisessa Ristissä ollen myös sen puheenjohtaja.
Seinäjoen Mannerheim-patsas muistuttaa meitä myös jääkäriliikkeestä. Professori Lauri Leppänen oli jääkärikapteeni ja Matti Laurilan aseveli. Saksassa sotilaskoulutuksensa saaneet jääkärit toimivat ylipäällikkö Mannerheimin apuna joukkojen johtajina ja kouluttajina niin vapaussodassa kuin vuosien 1939–45 sodissa.
Huittisissa syntynyt Lauri Leppänen (1895–1977) veisti Vaasan jääkäripatsaan sekä Hochenlockstedtin ja Lapuan jääkärimuistomerkit. Lisäksi hän suunnitteli Jatkosodan muistomitalin. Tampereen Minna Canthin patsas ja Helsingin Esplanadin puiston Eino Leinon patsas ovat Leppäsen teoksia, kuten muun muassa Ruoveden, Kurikan, ja Huittisten sankarimuistomerkit.
Lauri Leppänen oli humaani taiteilija, joka veisti punasävyisen, huittislaisten vakaumuksensa puolesta 1918 kaatuneiden muistomerkin.
Muuten, se maailman ensimmäinen Mannerheimin muistomerkki on Sveitsissä paikassa nimeltä Montreux. Se paljastettiin vuonna 1955 hieman Seinäjoen patsasta aiemmin. Se ei ole näköispatsas eikä Lauri Leppäsen veistämä.
Risto Lauhanen
sotahistorian harrastaja
Ylistaro