Sei­nä­joen "Kai­vo­puis­ton" vap­pu­ta­pah­tu­mas­sa pääosaa näyt­te­lee kau­pun­ki­lais­ten yh­tei­söl­li­syys – Tör­nä­väl­lä ihas­tel­laan Mantan sijaan Muusaa

Seinäjoki
Liiketalouden opiskelija Iida Salmivuori on työharjoittelussaan päässyt suunnittelemaan ja toteuttamaan esimerkiksi vapputapahtuman sosiaalista mediaa. Julkaisuissa on avattu kuvan Muusa-patsaan tarinaa.
Liiketalouden opiskelija Iida Salmivuori on työharjoittelussaan päässyt suunnittelemaan ja toteuttamaan esimerkiksi vapputapahtuman sosiaalista mediaa. Julkaisuissa on avattu kuvan Muusa-patsaan tarinaa.
Kuva: Milla Hanhikoski

Seinäjokelaiset ottivat viime keväänä vapun vastaan Törnävällä omatoimipiknikin merkeissä. Tapahtuma sai suuren suosion, ja tänä vuonna sille on tiedossa jatkoa.

– Kuulemani palaute viime vuodelta oli pelkästään hyvää, ja paikan päällä kaikki olivat iloisella mielellä, kaupungin johdon sihteeri Anita Stenfors kertoo.

Törnävän kartanoalueen omatoimipiknik oli viime vuonna suosittu, ja saa jatkoa tänä vappuna.
Törnävän kartanoalueen omatoimipiknik oli viime vuonna suosittu, ja saa jatkoa tänä vappuna.
Kuva: Jasmiina Soidinaho

Kartanoalue brändättiin viime vuonna Seinäjoen omaksi Kaivopuistoksi. Tämä liittyy Stenforsin mukaan siihen, että ihmiset ymmärtäisivät tilaisuuden idean.

– Monilla on olemassa mielikuva omien eväiden nauttimisesta Helsingin Kaivopuistossa.

Onnistunut tapahtuma näytti, että Keskustorin ja opiskelijoiden vapputoiminnasta huolimatta kartanoalueen piknikille oli tarve. Tarkoitus ei ole kilpailla muiden tilaisuuksien kanssa.

– Törnävän vapussa korostuu kaupunkilaisten omatoimisuus ja yhteisöllisyys. Tapahtumaa tehdään nollabudjetilla ja ikään kuin kaupunkilaisaktivismin kautta, Stenfors valaisee.

Muusa on parempi kuin Manta

Kaupunki sai tänä vuonna apua tapahtumasisällön suunnittelussa Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijoilta.

– Teimme viiden opiskelijan ryhmässä ehdotuksia toimeksiantajalle eli kaupungille, Tiia Jääskeläinen suunnitelman toteuttaneesta Seamk Pro -projektiryhmästä kertoo.

Opiskelijat ideoivat erilaisia toimintapisteitä, joiden tavoitteena on aktivoida kaupunkilaisia. Yksi toteutettavista sisältöideoista on bingopeli, jonka tehtäviin kuuluu lakitetun Mantan löytäminen. Manta, eli Havis Amanda, on Helsingin kauppatorilla sijaitseva patsas, jonka opiskelijat pesevät ja lakittavat vappuisin.

Tapahtumassa on tänä vuonna useita eri toimijoiden pisteitä, jonka vuoksi aluekartta tuli tarpeelliseksi. Kartta ja juliste ovat kaupungin espanjalaisen harjoittelijan, Jhan Lucion käsialaa.
Tapahtumassa on tänä vuonna useita eri toimijoiden pisteitä, jonka vuoksi aluekartta tuli tarpeelliseksi. Kartta ja juliste ovat kaupungin espanjalaisen harjoittelijan, Jhan Lucion käsialaa.
Kuva: Milla Hanhikoski

Alkuperäinen idea oli, että kartanon pihamaalle hankitaan Manta-patsaan kopio, jota lapset voivat pestä. Tämä ei kuitenkaan onnistunut, ja Mantan oli tarkoitus jäädä pois tapahtumasisällöstä. Sitten kohtalo puuttui peliin.

– Jouduin kesken suunnittelun sairaslomalle, ja palattuani huomasin, että meillä oli 500 bingolappua, joissa Manta mainittiin, Stenfors kertoo.

Hän muisti kartanolla olevan naispatsaan, ja keksi käyttää sitä. Myöhemmin kävi ilmi, että kyseessä ei olekaan mikä tahansa veistos, vaan pitkän historian omaava Muusa.

– Keskustelin teatteri Arinan työryhmän kanssa patsaan historiasta, ja kerroin ajatuksesta brändätä Muusa kaupungin omaksi Mantaksi. Heiltä tuli kommentti, että Muusa on parempi kuin Manta, josta muodostui tapahtuman iskulause.

Muusa sijaitsee kartanon flyygelisalissa, jonne ei ole vappuna vapaata pääsyä. – Tarkoitus on, että päästän ihmisiä tapahtuman välissä kiertelemään salissa tapaamassa patsasta, Anita Stenfors kertoo.
Muusa sijaitsee kartanon flyygelisalissa, jonne ei ole vappuna vapaata pääsyä. – Tarkoitus on, että päästän ihmisiä tapahtuman välissä kiertelemään salissa tapaamassa patsasta, Anita Stenfors kertoo.
Kuva: Milla Hanhikoski

Koska kartanon sisätilat ovat vappuna vessoja lukuun ottamatta lukossa, Muusaa pääsee ihastelemaan ohjatusti.

– Tarkoitus on, että päästän ihmisiä tapahtuman välissä kiertelemään salissa tapaamassa patsasta, Stenfors kertoo.

Fakta: Muusa-patsas

  • Muusa on Wäinö Aaltosen vuosina 1918-1920 luoma kipsiveistos. Teoksella on jalustoineen mittaa yli kaksi metriä.

  • Alun perin se toimi eri taideteosten pohjana.

  • Muunnelmia veistoksesta löytyy esimerkiksi Ateneumin kokoelmasta ja Eduskuntatalosta.

  • Seinäjokelainen sahanomistaja Israel Yritys hankki alkuperäisen kipsimallin kotiinsa vuonna 1932.

  • Vuonna 1977 hänen poikansa Onni Yritys lahjoitti patsaan Seinäjoen kaupungille, ja se sijoitettiin Törnävän kartanoon.

  • Vuonna 1979 veistos valettiin pronssiin ja tämä patsas on nähtävillä kaupungintalolla kaupunginhallituksen huoneessa.

Salonkitanssiaisia, suupalaa ja studiokuvauksia

Vapputapahtumaan odotetaan jälleen suurta kävijämäärää. Omatoimipiknikin, kahvilan ja Muusa-patsaan lisäksi tapahtumasta löytyy eri toimijoiden pisteitä ja livemusiikkia.

Kartanoalue ei ehdi kauaksi hiljentyä vapun jälkeen, kun tanner taas tömisee.

– Tapahtumasivustoa on jo päivitetty kevään osalta, ja sitä päivitetään lisää suunnitelmien täsmentyessä, Stenfors kertoo.

Viime vuodelta tuttu kartanokahvila on jälleen auki. Yrittäjä Lotta Sokeron Kakkukeidas järjestää kokeiluna äitienpäiväbrunssin kartanon sisätiloissa.

Touko- ja kesäkuussa kartanolla on mahdollisuus kuvauttaa itsensä Seppälän valokuvaamon järjestämissä studiokuvauksissa.

7. kesäkuuta Etelä-Pohjanmaan museo järjestää kartanolla ja Liinanmaalla historiareitin avajaistapahtuman.

Elokuussa teatteri Arina esittää tuunatun version kartanonäytelmästä Kartanon Satakieli.

Arina on mukana myös 16.-17. elokuuta kartanolla vietettävässä Östermyra-viikonlopussa. Tapahtumaan sisältyy muun muassa opastettuja museokierroksia, musiikkiopiston ja kansalaisopiston toimintaa sekä paviljongissa järjestettävät Salonkitanssiaiset.

Ilmoita asiavirheestä