Vein polkupyörän Helsinkiin, koska vuokrayksiöstäni Veräjänmäeltä eduskuntaan on erinomaiset mahdollisuudet pyöräillä yhdeksän kilometriä pyöräteitä pitkin.
Pyöräilyn mukavuutta lisää eri pyöräilyvaihtoehdot. Voin ajaa Vantaanjoen vartta Vanhankaupungin kautta Vallilaan, josta Hesperian puiston kautta eduskuntaan tai radan vartta Oulunkylästä Käpylän kautta Pasilaan ja sieltä Alppilan kautta eduskuntaan. Seinäjoelle laadittiin v. 2011 konsulttityönä (hinta muistaakseni n. 20 000 euroa) Seinäjoen kaupungin pyöräilystrategia, Seinäjoen kaupungin kymmenen lupausta pyöräilyn edistämiseksi.
Strategiassa luvattiin, että kaupunki haluaa edistää pyöräilyn olosuhteita tarjoamalla laadukkaat väylät ja hyvät pysäköintimahdollisuudet. Pyöräilyn lisääntymiseen vaikutetaan kaupungissa myös tiedotuksen ja viestinnän keinoin, näin todetaan strategiassa. Mitään ei kuitenkaan ole tapahtunut, ja edelleenkin keskustassa pyöräilijät joutuvat pyöräilemään jalankulkijoiden seassa ja päällysteiden kunto huononee vuosittain. Sitä vastoin Helsingissä varataan vuosittain erillinen talousarvioraha pyöräilyn edistämiseksi.
Hallitusneuvotteluiden aikana meille opposition edustajille jäi päivisin vapaa-aikaa ja hyödynsin sen pyöräilemällä eripuolilla Helsinkiä. Pyöräillessäni kiinnitin huomioni lukuisiin siirtolapuutarhoihin ja viljelypalstoihin, joita oli eri puolilla kaupunkia. Helsinkiin perustettiin ensimmäinen siirtolapuutarha jo v. 1918.
Tarkemmin pysähdyin v. 1946 perustettuun Marjaniemen siirtolapuutarhaan Itä-keskuksen läheisyydessä. Alue oli jaettu 200-300 neliön tontteihin, joissa on puutarhan lisäksi 20-30 neliön mökki. Alueella oli sähkö ja alueellisia vesipisteitä. Lisäksi mökit oli varustettu kompostoreilla ja bio-wc:llä.
Pitkäaikainen kaupunginvaltuutettu Reijo Aaltonen teki monta vuotta sitten valtuustoaloitteen siirtolapuutarhan perustamiseksi Soukanjoen kaupunginosaan Seinäjoelle. Aloite käsiteltiin asianmukaisesti, mutta lopputulos oli, että palstojen perustaminen tuli kunnallistekniikan kanssa liian kalliiksi ja se hylättiin.
Nyt kun Seinäjoen kaupunki on laajentunut ja väkiluku kasvanut, kannattaisi mielestäni uudelleen harkita siirtolapuutarhan perustamista. Se voitaisiin toteuttaa samalla periaatteella kuin esim. Helsingissä, jossa alueella olisi kesäajan vesipisteitä, bio-wc, kompostorit ja mökki kohtaiset harmaan veden pienpuhdistamot. Siirtolapuutarhalle sopiva alue varmaankin löytyy ja Seinäjoelle muuttaa vuosittain runsaasti Etelä-Suomesta asukkaita, jotka ovat tottuneet puutarhoihin.
Teen asiasta valtuustoaloitteen seuraavaan kaupunginvaltuuston kokoukseen, niin asia saadaan eteenpäin.
Harry Wallin, kansanedustaja (SDP)