Joupiskalta Atrialle Tangomarkkinoiden, Sorsanpesän, Fooningin, Samburgerin ja monen, monen muun kautta.
Koskaan ennen Seinäjoki ei ole näytellyt näin isoa roolia kotimaisessa elokuvassa.
Miksi juuri Seinäjoki, Perhoset-elokuvan käsikirjoittaja, Anna Brotkin?
– Miksi ei, Brotkin vastaa.
– Suurin osa suomalaisista asuu kaupungeissa, mutta muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Moni voi samaistua siihen, kuinka elokuvan päähenkilö, Siiri, palaa kotikonnuilleen pikkukaupunkiin. Uskon, että maaseutu resonoi jollain tasolla lähes kaikkiin suomalaisiin, Brotkin arvioi.
Ennen muuta Seinäjoki kuitenkin valikoitui elokuvaan Tangomarkkinoiden kautta. Koko elokuva nimittäin tapahtuu yhden tangoviikonlopun aikana.
– Minua kiinnosti ajatus siitä, että sellainen kansa kuin suomalaiset järjestää sellaista tapahtumaa kuin Tangomarkkinat. Suomalaiset eivät muka näytä tunteitaan, mutta tangohan ei muuta olekaan kuin suurta tunnetta, niin sanoissa kuin musiikissa, Brotkin sanoo.
Paikan henki yllätti
Seinäjoen paikalliskulttuurin osalta Brotkinilla oli apunaan taustatoimittaja, Eveliina Mäntylä. Lisäksi Brotkin vieraili itse Seinäjoella haistelemassa paikan henkeä – ja yllättyi.
– Luuhasin ympäri kaupunkia ja tutustuin paikallisiin. Eteläsuomalaiset ennakkoluuloni saivat nopeasti kyytiä. Olin vähän ajatellut, että ihmiset täällä olisivat kovia ja ylpeitä, mikä ei ollenkaan pitänyt paikkaansa. Kaikki olivat tosi kivoja ja ystävällisiä.
Brotkin kulki kaupungilla, teki muistiinpanoja ja kyseli ihmisiltä Seinäjoen maamerkeistä, joita tarinaan tuli runsaasti. Lisäksi hän kirjoitti mukaan Seinäjoen maineen vahvana yrittäjäseutuna.
– Elokuvahan on aina kohotettu versio todellisuudesta. Haluan kuitenkin, että kun ollaan Seinäjoella, se myös näkyy valkokankaalta, niin paikkoina kuin myös ihmisinä ja heidän piirteinään.
Anna Brotkin käsikirjoitti Perhosia vuosina 2020-22.
– Kesällä 2022 olin Tangomarkkinoiden avajaistansseissa Raviskalla. Ilta-aurinko siivilöityi isoista ikkunoista ja tanssilattia täyttyi heti ensitahdeista. Tunnelma oli todella aito, jotenkin hartaalla tavalla kaunis. Liikutuin ihan kyyneliin, Brotkin muistelee.
Hän sanoo uskovansa tangon ja yleensä paritanssin parantavaan voimaan.
– Jos kaikki harrastaisivat paritanssia, Suomessa olisi paljon paremmat tilastot avioerojen, mielenterveyden ja väkivallan suhteen. Onneksi viime aikoina on uutisoitu lavatanssien uudesta suosiosta.
Paritanssin parantava voima ei ole Perhoset-elokuvan pääsanoma, mutta yksi osa sitä.
– Ihmisen ikävä toisen luo on universaali juttu, jota elokuva myös käsittelee.
Perhosten kuvaukset Seinäjoella tehtiin heinäkuussa 2023. Mukana oli myös seinäjokelaissyntyinen näyttelijä Eeva Soivio, joka tekee sivuroolin entisen tangoprinssin, Petrin (Jani Volanen), keski-ikäisenä tyttöystävänä.
Lapsuutensa ja nuoruutensa Seinäjoella viettänyt Soivio arvioi Perhoset-elokuvaa ajattomaksi.
– Muutin pois Seinäjoelta jo parikymppisenä, mutta elokuvassa on mielestäni paljon tuttua, sekä miljöössä että henkilöhahmoissa.
Soivion mukaan Perhoset kertoo isän ja tyttären suhteesta.
– Tunnistan heissä kummassakin pohjalaisuuteen liitetyn piirteen siitä, että periksi ei anneta. Sinnikkäästi ja sisulla eteenpäin, sellaisella yrittäjähengellä. Pauli-isän tapauksessa tosin vähän liikaakin, Soivio sanoo.
– Kun ihminen uskaltaa irrottaa kulissien kannattelusta ja laskee suojaustaan, hän alkaa päästä oikeasti toisen lähelle. Se on hirmu liikuttavaa myös tässä tarinassa.
Soivion mukaan pohjalaisuuteen liitetään usein myös puhumattomuus. Perhoset-elokuvassa puhutaan kuitenkin suoraan ja paljon.
– Eli kyllä tässä stereotypioita kaadetaan. Mielestäni jokainen voi tulla rakkaudella katsomaan itseään, ja ottaa vähän itseironiaa mukaan.
Seinäjoen kaupunki tyytyväinen – kannatti satsata 40 000 euroa
Seinäjoen kaupungin viestintäpäällikkö Krista Rintala, oletko jo ehtinyt nähdä Perhoset-elokuvan?
– Kyllä, kahdesti.
Kaupunki on laittanut elokuvaan 40 000 euroa. Onko mielestänne rahoille saatu vastinetta?
– Olemme tyytyväisiä jo tämänhetkiseen palautteeseen ja elokuvan saamaan huomioon. Taustalla on huippuammattilaisten tiimi, ja se näkyy lopputuloksessa, mutta myös ennakkohyrinänä ja pakko nähdä -ilmiönä. Perhosia on pidetty hyvänmielen elokuvana, hauskana mutta myös liikuttavana, Rintala sanoo.
– Elokuvan kohderyhmä on nuoret aikuiset, joka on Seinäjoelle tärkeä ja haasteellinen ryhmä. Erityisen tärkeänä pidimme sitä, että käsikirjoitus oli alkuperäistarina, joka sijoittuu nyky-Seinäjoelle. Koko tarina myös tapahtuu Seinäjoella.
Mitä itse pidit elokuvasta ja kuinka kuvailisit sitä?
– Elokuvan sanoma on minusta lämmin ja hyväksyvä: kelpaat sellaisena kuin olet, vaikka sukkikset repeävät ja ketsupit valuisivat rinnuksille.
– Kun inhimillisyys, hyväntahtoisuus ja huolenpito yhdistyvät Seinäjokeen, niin onhan tämä meidän näkökulmasta viiden tähden leffa.
Ensi-ilta perjantaina 27.9.
Tekijät kuvailevat Perhoset-elokuvaa lyhyesti näin: ”Moderni ja äkkiväärä komedia ylisuorittavasta milleniaalityttärestä ja tämän todellisuutta erittäin tehokkaasti välttelevästä isästä, jotka kohtaavat toisensa pitkästä aikaa kesäyössä Seinäjoen Tangomarkkinoilla.
Käsikirjoitus Anna Brotkin, ohjaus Jenni Toivoniemi. Rooleissa mm. Aksa Korttila, Jani Volanen, Leea Klemola, Hannu-Pekka Björkman, Eeva Soivio ja Aleksi Holkko.
Elokuvan kokonaisdbujetti on noin 1,6 miljoonaa euroa.
Ensi-ilta perjantaina 27.9.2024.
