Suomen sunnuntaista miesten salibandyn maailmanmestaruutta on juhlittu myös Seinäjoella.
Kun Suomi kaatoi rakkaan vihollisensa Ruotsin rankkareilla, SPV:n liigajoukkueen päävalmentaja Tommy Koponen menetti lähes yöunensa.
– Harvoin minulle tulee niin hienoa kollektiivista tunnetta kuin tuli eilen (sunnuntaina) illalla. Ei meinannut unikaan tulla, kun oli jotenkin niin hyvä mieli hienosta voitosta. Piti oikein itsekin yllättyä, että vanhakin voi vielä tunteilla.
Koposen tunteilulle on selvä syy. Suomen MM-kultajoukkueessa Latvian Riiassa pelasi peräti neljä hänen valmennuksessaan takavuosina ollutta pelaajaa: Jarno Ihme, Tatu Väänänen sekä kolminkertaiset maailmanmestarit Mika Kohonen ja Juha Kivilehto.
Suomi kaatoi Ruotsin rangaistuslaukauskilpailun jälkeen 4–3. Mestaruus varmistui, kun Ihme teki kenties elämänsä suurimman ihmeen ja torjui Ruotsin Johan Samuelssonin yrityksen.
Koponen laittoi yllätysviestiä kaikille ex-suojateilleen heti mestaruuden ratkettua.
Erityisesti rangaistuslaukauskilpailussa Suomelle voiton torjunut 31-vuotias maalivahti Ihme sai Koposelta suitsutusta.
Ihme oli varsinaisella peliajalla vaihtopenkillä, kun Eero Kosonen torjui. Rangaistuslaukauskisassa Ihme kuitenkin pääsi tositoimiin ja nousi sankariksi.
Ihmeelle Koponen viestittikin, että mestaruus meni oikeaan osoitteeseen.
– Hän jos kukaan on nähnyt myös kolikon toisen puolen. Kolme edellistä keikkaa (MM-kisaa) hän on aina ollut ryhmässä, mutta viimeisessä vaiheessa hän on joutunut ulos. Sitä taustaa vasten siellä on ainakin yksi mestari, joka arvostaa sitä todella korkealle.
Ihmeellä on myös nuorten maailmanmestaruus. Tämäkin tuli Ruotsin kustannuksella marraskuussa 2003 Tshekissä. Tuolloin Suomi voitti Ruotsin finaalissa 6–2 ja Ihme valittiin alle 19-vuotiaiden turnauksen parhaaksi maalivahdiksi.
– Häneltä odotettiin paljon, että hän saa taistella siitä myös miesten puolella, mutta aina hän putosi viime vaiheessa.
Ihme putosi lopullisesta joukkueesta, vaikka hän on ollut Suomessa kiistattomasti huippumaalivahti.
– Mutta nyt hän sai todella hienon kruunun, ja hienosti hänen torjunnallaan mestaruus ratkesi.
Ihme pelasi Seinäjoen Peliveljissä vuosina 2006–2016. Täksi kaudeksi hän siirtyi ruotsalaisen Siriuksen joukkueeseen. Yle Urheilun haastattelussa Ihme lähetti paljon kiitoksia Seinäjoelle, jossa hän on tehnyt uransa.
Ihme nousi ratkaisevaan rooliin jo MM-puolivälieräottelussa Tanskaa vastaan, jolloin hän torjui nollapelin elämänsä ensimmäisessä aikuisten MM-ottelussaan.
– Se on joka tasolla harvinaista, erityisesti MM-tasolla. Hän ei päästänyt kisoissa peliajalla yhtään maalia ja rankkareissakin (loppuottelu Ruotsia vastaan) yhden. Kolmessa hän oli maalilla ja torjui kaksi viimeistä. Ei voi paljon parempaa suoritusta vaatia, Koponen suitsuttaa.
Maajoukkueen kapteenia Tatu Väänästä Koponen kehuu huikeaksi kaveriksi ja kiistatta nyt myös maailman parhaimmaksi. Väänänen pelasi Seinäjoella kolme kautta.
– Viestitin hänelle, että joukkueesta on tullut kapteeninsa näköinen. Vääjäämättä se tuottaa lopulta tulosta, ja Tatu on myös äärimmäisen hieno ihminen.
Erityisen otettu Koponen on Väänäsen eleestä pokaalin noston yhteydessä. Hän antoi Mika Kohosen nostaa pokaalia ensimmäisenä.
– Se kertoo tosi paljon siitä, että kyseessä on tosi huikea pelimies. Meillä on aina ollut hienoja kapteeneja, mutta Tatu on loistavan hieno kaveri.
Koponen on onnellinen myös Kohosen ja Kivilehdon onnistumista, sillä he ovat uransa aikana saaneet paljon myös kuraa niskaansa.
– Heistä on sanottu, että he ovat liian vanhoja, mutta tämä (mestaruus) taas osoitti sen, että kokemuksellakin on merkitystä. Mielestäni Suomen joukkue olikin hyvä sekoitus kokemusta ja nuoruutta.
Jouluna 35 vuotta täyttävä Kivilehto pelasi Seinäjoella kaksi kautta ja 39-vuotias Kohonen viime kauden.
Koponen uskoo, että Suomen miesten kolmas salibandymestaruus nostaa entisestään lajin asemaa Suomessa.
– Maajoukkue on tehnyt tosi hyvää työtä ja myös seuroissa tehdään. Moni ei tiedäkään, miten kovalla tasolla urheilullisesti salibandyssa mennään.
Maajoukkueen leiripäivät ovat kuitenkin vähissä, joten niissä huippuvalmentajakaan ei voi tehdä kenestäkään maailman parasta.
– Työ tehdään päivittäisessä arjessa ja seuroissa.
– Kyse on vielä nuoresta lajista, mutta pelaajien määrässä olemme nousseet Suomen toiseksi suurimmaksi (lajiksi).
JARNO RANTA