Seinäjoki houkuttelee vuosittain lähes 200 ulkomaalaista vaihto-opiskelijaa Seinäjoen ammattikorkeakoulun (Seamk) kansainvälisten yhteistyökorkeakoulujen kautta.
– Opiskelijoita saapuu eniten Euroopasta. Kulttuurishokki tapahtuu kaikille, mutta se on normaali osa sopeutumisprosessia. Pääosin tänne saapuvat opiskelijat ovat innokkaalla seikkailumielellä, kertoo Seamkin kansainvälisten palvelujen koordinaattori Maria Loukola.
Tammikuun alussa Seinäjoelle saapui joukko brittiläisiä ja saksalaisia opiskelijoita. Lisää ulkomaalaisia opiskelijoita saapuu helmikuussa. Eniten heitä tulee Saksasta, Ranskasta, Alankomaista, Belgiasta ja Tšekistä.
Muutaman kuukauden vaihto-opintojaksojen lisäksi Seinäjoen ammattikorkeakoulussa suoritetaan esimerkiksi kansainvälisiä kaksoistutkintoja, joissa kumppanikorkeakoulujen opiskelijat saapuvat Seinäjoelle yhdeksi lukuvuodeksi.
Loukolan mukaan Euroopan Komission Erasmus+-ohjelman ansiosta opiskelijaliikkuvuudet Euroopan sisällä ovat erittäin suosittuja. Joitakin opiskelijoita saapuu vaihtojaksolle Euroopan ulkopuoleltakin.
Viime vuosina suosiota ovat nostaneet kansainväliset intensiivikurssit.
– Kurssi voi koostua pääosin verkko-opinnoista, mutta siihen sisältyy tiivis viikon vaihtojakso toisessa maassa. Lyhyille opintomatkoille on joustavampaa osallistua perhetilanteesta tai taloudellisista syistä riippumatta.
Loukola muistuttaa, että opiskelijavaihdot yhteistyökoulujen kanssa toimivat molempiin suuntiin. Seamkista lähtee kumppanikorkeakouluihin lyhyille ja pitkille vaihtojaksoille vuosittain noin 200 opiskelijaa.
Maine kiirii
Intiasta kotoisin oleva Aman Preet Arora saapui Seinäjoelle marraskuussa opiskellakseen restonomiksi. Aiempia opintoja hän on suorittanut yliopistossa Singaporessa.
– Totuttelu pimeään ja kylmään on vaikeaa. Opiskelupuitteet ovat muuten erinomaiset. Tarkoitus on asua täällä 3,5 vuotta, Arora kertoo.
Arora haluaa saada laadukkaan tutkintotodistuksen menestyäkseen ravitsemusalalla.
– Tiesin, että Seamk on arvostettu korkeakoulu. Tiesin myös, että täällä on kylmä. Onneksi talvivaatteita oli helppo löytää. Suomalaisesta kulttuurista en etukäteen tiennyt mitään.
Muutaman kuukauden perusteella Arora suosittelisi Seinäjokea sellaiselle, joka tahtoo keskittyä opintoihin.
– Kaupunki on talvella melko hiljainen. Odotan kesätapahtumia. Tapaamani suomalaiset ovat olleet todella ystävällisiä, mutta hillittyjä ja vähäeleisiä. Opintojen jälkeen jään mielelläni tänne, jos vain töitä löytyy, Arora pohtii.
Omalla autolla Suomeen
Seinäjoelle juuri saapuneen liiketalouden opiskelijan, Vera Brunen, ensimmäiseen viikkoon on sisältynyt paljon uutta informaatiota.
Brune saapui Saksasta asti omalla autollaan. Hän aikoo viipyä Seinäjoella toukokuulle saakka.
– Yliopistossani kuulin muilta vaihtareilta kokemuksia ja vinkkejä Seinäjoesta. Tiesin myös, miten hakea opiskelija-asuntoa. Hakulomakkeen täyttäminen tosin oli melko monimutkaista, Brune kertoo.
Saksasta katsottuna Brunea kiehtoi Seinäjoessa erityisesti pohjoinen sijainti.
– Rakastan luontoa ja lunta. Talvivarusteet minulta löytyivät jo valmiiksi. Kun on oma auto, se helpottaa liikkumista Seinäjoella.
Tavlen ohella toinen lakeuskaupungin vetonaula oli melko uusi korkeakoulu.
– Saksaan verrattuna täällä on rento ja luottavainen ilmapiiri. Hämmästyin, miten esimerkiksi koululla voi jättää takin avoimesti naulakkoon.
Onko Suomeen opiskelijavaihtoon tuleminen kallista?
Brune kertoo, että Saksassa on Kelan opintotukea vastaava järjestelmä. Lisäksi hän tekee osa-aikaista etätyötä opintojen ohella.
– Isoimmat kustannukset täällä syntyvät arkisesta elämisestä. Suomalainen opiskelijalounas on kuitenkin hieman halvempi kuin Saksassa. Seinäjoella ruokaan sisältyy myös juoma.
Brunen mielestä työskentely vaihto-opintojen aikana ei ole pakollista.
– Toki se mahdollistaa enemmän. Olen esimerkiksi lähdössä kevään aikana opiskelijajärjestön retkille Lappiin ja Norjan Lofooteille. Totta kai aion myös osallistua opiskelijabileisiin ja kerätä haalarimerkkejä.
Kielitaito tärkeää
Nepalilaiset Rashmi Thapa, Rojina Adhikari ja Juna Gainju opiskelevat Seinäjoen ammattikorkeakoulussa toista vuotta sairaanhoitajiksi. Naiset asuvat Mikkelissä ja Pietarsaaressa, mutta kulkevat muutamana päivänä viikossa Seinäjoelle lähiopetukseen.
Kolmikon mielestään kansainvälisen opiskelijan on opittava suomen kieli. Sitä he kertovat oppineensa parhaiten hoitoalan työpaikoissa.
– Suomalaiset osaavat englantia, mutta eivät mielellään puhu sitä. Suomen kielen osaaminen on aivan olennaista työelämässä sekä suomalaisiin tutustuessa. Muuten tuntee olonsa helposti yksinäiseksi. Ikävöimme eniten perheitämme sekä nepalilaista ruokaa. Muuten täällä on kaikki sujunut hyvin, Thapa kuvailee.
Lautapelejä ja luontoretkeilyä
Kansainvälisten palvelujen koordinaattori Maria Loukola auttaa vaihto-opiskelijoita alkuun opinnoissa ja käytännön asioissa. Kansainvälisten opiskelijoiden tutustumista yhteisöön tukevat myös tutor-opiskelijat.
Korkeakoululla toimii lisäksi hyvinvointitiimi, johon kuuluvat muun muassa psykologi, pastori ja kuraattori. Tiimi järjestää iltoja, joissa opetellaan suomea ja vietetään yhteistä vapaa-aikaa yli opintoalojen tai kielimuurien.
Opiskelijajärjestö Samo järjestää jäsenilleen esimerkiksi liikuntavuoroja ja opiskelijabileitä sekä hankkii edullisia ottelutapahtumalippuja.
Loukolan mukaan vaihto-oppilaat keksivät usein oma-aloitteisesti ohjelmaa, sillä Seinäjoella on paljon tekemistä. Vuodesta toiseen opiskelijat kehuvat retkeilyaktiviteetteja ja luonnonläheistä elämäntapaa.
– Muualta tulleen silmissä Etelä-Pohjanmaakin taipuu eksoottiseksi pohjoisen luontokohteeksi.
