Jos on Kamala Harrisin ja Donald Trumpin välinen presidenttikisa Yhdysvalloissa äärimmäisen tiukka, voidaan samaa sanoa samaan aikaan pidettävistä kongressivaaleista. Pienet marginaalit merkitsevät sitä, että demokraattien niukka enemmistö senaatissa saattaa vaihtua republikaaniseksi ja edustajainhuoneen republikaanienemmistö puolestaan siirtyä demokraateille.
– Ainakin nyt näillä ennusteilla näyttäisi, että niin saattaa hyvinkin käydä, sanoo tutkijatohtori Pekka Kolehmainen Turun yliopistosta.
Tällainen kongressin kamareiden enemmistöjen vaihtuminen päikseen olisi Yhdysvalloissa erittäin historiallista – vastaavaa ei ole CNN:n mukaan koettu yli 230 vuoteen. Tiukka tilanne tarkoittaa toki myös sitä, että sekä senaatin että edustajainhuoneen päätyminen jommankumman puolueen haltuun on myös mahdollisuuksien rajoissa.
Esimerkiksi tunnetun FiveThirtyEight-sivuston simulaatioiden mukaan republikaanit voivat voittaa tällä kertaa sekä senaatin (todennäköisyys 89/100) että edustajainhuoneen (53/100) enemmistön.
Ensi tiistaina jaossa ovat kongressin kamareista suurimman eli edustajainhuoneen kaikki 435 paikkaa. 100-paikkaisen senaatin osalta puolestaan äänestetään joka kolmannen eli 34 edustajanpaikan haltijasta.
Nykyinen kongressi on jakaantunut: edustajainhuoneessa republikaaneilla on enemmistö luvuin 220–212, kolme paikkaa on tällä hetkellä tyhjänä. Senaatissa demokraateilla on 47 paikkaa, mutta heitä äänestyksissä tukevien neljän sitoutumattoman edustajan kanssa demokraattien enemmistö on niukin mahdollinen eli 51–49.
Punaista sinisellä, sinistä punaisella
Vaikka edustajainhuoneessa äänestetään kaikkien 435 paikan kohtalosta, asiantuntijoiden mukaan tuloksesta on epäselvyyttä vain noin 10 prosentissa niistä. Demokraattien mahdollisuudesta enemmistön nappaamiseen puhuu se, että näistä 43 vaalipiiristä niukasti useampi on kallellaan demokraattien suuntaan. Epäselviä tapauksia on kuitenkin niin paljon, että ennustaa voi todennäköisesti ihan yhtä menestyksellisesti myös heittämällä kolikkoa.
Demokraattien kannalta ratkaisevat paikat voivat tulla esimerkiksi New Yorkin tai Kalifornian osavaltioista. Alaskassa omaa edustajanpaikkaansa puolustaa osavaltion alkuperäiskansoja edustava Mary Peltola, jolla on miehensä suomalainen sukunimi avioliiton myötä.
Senaattiin puolestaan äänestetään edustajia osavaltioista, joista enemmistö on kallellaan republikaanien suuntaan. Paine edustajanpaikkojen uusimiseen on kovempi demokraateilla, sillä pelissä olevista 34 paikasta 23 on tällä hetkellä demokraattien sekä sitoutumattomien hallussa ja vain 11 republikaaneilla. Viimeksi mainitut ovat kaikki osavaltioissa, joissa Trump voitti vuoden 2020 presidentinvaaleissa.
Senaatin osalta niukan enemmistön merkitystä vähentää se, että monissa lainsäädäntöasioissa läpimenoon vaaditaan tuki vähintään 60 senaattorilta.
Kolehmainen muistuttaa, että vaalikartta on kongressivaaleissa erilainen kuin presidentinvaaleissa. Jälkimmäisessä ratkaisun avaimet ovat seitsemässä vaa'ankieliosavaltiossa, kongressivaalien ratkaisevat pienemmät vaalipiirit jakautuvat laajemmalle.
– Aivan sinisissä osavaltioissa, kuten New Yorkissa, on todella isoja punaisia (republikaanisia) alueita – ja sitten toisinpäin, punaisissa osavaltioissa on sinisiä alueita, Kolehmainen kuvailee.
Tuloksen selviämisessä voi kestää
Kongressin voimasuhteilla on merkitystä myös sikäli, että edustajainhuone ja senaatti vahvistavat yhteisistunnossa valitsijamiesvaalin tuloksen 6. tammikuuta. Kyseessä pitäisi olla pelkkä muodollisuus, mutta neljä vuotta sitten tilaisuus keskeytyi Trumpin tukijoiden mellakoihin ja tunkeutumiseen kongressitaloon.
Vaikka vaalin tuloksen ennustaminen on vaikeaa, useimmat asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että ääntenlaskuun ja voimasuhteiden selville saamiseen voi kulua päiviä ellei viikkoja.
Kongressivaalien päällimmäiset teemat ovat tuttuja presidenttikisasta: abortti, inflaatio ja maahanmuutto.
Kumpi tahansa presidentiksi nouseekin, yhden tai molempien kongressin kamareiden menettäminen vastapuolelle vaikeuttaa Harrisin tai Trumpin tavoitteiden toteuttamista. Tätä on todistettu viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana, kun presidenttinä on ollut demokraatti Joe Biden ja edustajainhuoneessa republikaanienemmistö.
– Bidenilla ei ole ollut mahdollisuutta puskea omaa lainsäädäntöagendaansa läpi siellä, Kolehmainen sanoo.
Trumpin lupaamat rajaturvallisuustoimet ja verohelpotukset olisivat vaikeampia toteuttaa, jos enemmistö edustajainhuoneessa siirtyy demokraateille. Harrisilla taas olisi hankaluuksia saada edes hallituksensa ministerinimityksiä vahvistettua, jos republikaanit ottavat enemmistön senaatissa. Molemmissa tapauksissa kongressin rooli presidentin vallan rajoittajana siis korostuisi.
Yhdysvalloissa presidentti voi toteuttaa politiikkaansa myös asetuksilla ohi kongressin, mutta selvästi rajoitetummin kuin saamalla lakiehdotuksia hyväksytyksi. Kolehmaisen mukaan presidentti tarvitsee kongressin myötävaikutusta esimerkiksi budjettipäätöksiin tai vaikka aborttioikeuden liittovaltiotason muutoksiin.
---
Lähteinä myös Council on Foreign Relations, NPR, New York Times, Bloomberg.