Oppositiopuolue SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman vaatii muutosta hallituksen työmarkkinapolitiikalle. Lindtmanin mukaan hallituksen esittämät muutokset työmarkkinoilla edustavat työnantajapuolen toiveita, mikä heikentää osapuolten välistä luottamusta.
– Sen sijaan, että hallitus lyö nyrkkiä pöytään ja yrittää viedä Suomea väkisin menneisyyden malliin, pitäisi hallituksen kutsua osapuolet aitoihin neuvotteluihin ja keskittyä Suomen tulevaisuuden kannalta aidosti isoihin kasvun kysymyksiin, sanoi Lindtman lauantaina.
Hän esitti lauantaina puheessaan puoluevaltuustossa niin sanottua kättä päälle -sopimusta, jossa valtio luo kannusteita molemmille työmarkkinoiden osapuolille. Lindtmanin esittämässä mallissa pitäisi muun muassa lisätä korkeakoulutuksen opiskelupaikkoja ja työperäistä maahanmuuttoa sekä turvata yritysten satsaukset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.
Hän esitti puheessaan myös tukipakettia rakennusalalle. Paketti sisältäisi muun muassa määräaikaisen korkovähennyksen ensiasunnon ostajille ja kotitalousvähennyksen ulottamisen asunto-osakeyhtiöihin tehtäviin peruskorjauksiin.
Lindtman vaati myös hallitusta luopumaan työelämäheikennyksistä. Petteri Orpon (kok.) hallitus on hänen mukaansa aikonut muun muassa muuttaa työntekijän irtisanomista aiempaa helpommaksi. Lisäksi hallitusohjelmassa ehdotetaan, että määräaikaisia työsuhteita ei tarvitsisi perustella kuten nykyisin.
– Hallituksen pitää ottaa pois pöydältä ideologiset toimet, joilla ei edes ole työllisyysvaikutuksia tai valtion taloutta vahvistavaa vaikutusta, sanoi Lindtman.
SDP:n puoluevaltuusto kokoontuu viikonloppuna Tampereella.
Tuki hallituksen toimille itärajalla
Puheessaan Lindtman antoi myös tukensa hallituksen linjalle tiukentaa rajaliikennettä itärajan turvapaikanhakijatilanteen vuoksi.
Suomi sulki lauantain vastaisena yönä osan itärajan rajanylityspaikoistaan, koska Venäjän viranomaiset alkoivat aiemmasta poiketen sallia puutteellisin matkustusasiakirjoin tulevia turvapaikanhakijoita pääsemään Suomen rajanylityspaikoille. Tätä on pidetty mahdollisena hybridivaikuttamisena.
Lindtman sanoi puheessaan, että heikko tai haparoiva reagointi olisi lähettänyt signaalin, joka olisi ollut omiaan lisäämään vastaavaa toimintaa.
– Tiukka reagointi on ollut perusteltua myös humanitäärisestä näkökulmasta. Se ehkäisee sitä, että ihmisiä alettaisiin laajemmin käyttää hybridivaikuttamisen välineenä, sanoi Lindtman.
Hän vaatii myös Rajavartiolaitoksen rahoituksen turvaamista ja sitä, että Suomi ajaa aktiivisesti EU:n maahanmuuttopaketin läpiviemistä.
– On Suomen etu, että EU-tasolla saadaan luotua toimivat ratkaisut tilanteeseen, jossa jäsenvaltioiden rajoihin kohdistuu voimakas paine.
Myöhemmin tiedotustilaisuudessa Lindtman arvioi jäävän nähtäväksi se, riittävätkö hallituksen tällä viikolla päättämät toimet rajan tilanteen hillitsemiseksi.
– Olen itse todennut, että lainsäädännön kaikki työvälineet pitää olla käytössä, Lindtman sanoi tiedotustilaisuudessa.
Parhaat arvioimaan asiaa ovat hänen mukaansa hallituksen ohella viranomaiset. Lindtman kertoi myös luottavansa rajaviranomaisten kykyyn pitää tilanne hallinnassa itärajalla.
Lindtman: Presidentinvaaleissa "seisovat vedet"
Viikonlopun puoluevaltuuston kokouksessa odotetaan myös siitä, että EU-komissaari Jutta Urpilainen (sd.) ilmoittaa presidenttiehdokkuusaikeistaan.
SDP:n entinen puheenjohtaja Sanna Marin pyysi Urpilaista puolueen presidenttiehdokkaaksi jo elokuussa. Tuolloin Urpilainen lupasi harkita ehdokkuutta vakavasti.
Koska lopullinen varmuus sosiaalidemokraattien ehdokkaasta on puuttunut, on Urpilainen vielä puuttunut pidetyistä vaalipaneeleista. STT:n tietojen mukaan taustalla on vaikuttanut Euroopan komission säännöt komissaarien vaalityöstä.
Urpilaisen on määrä pitää puhe puoluevaltuustossa sunnuntaina. Lauantaina lehdistötilaisuudessa Lindtman arvioi, että presidentinvaalikampanjoinnissa on parhaillaan seisovat vedet.
– Se (presidentinvaalikampanjointi) kaipaa vähän säpinää, ja olen optimisti, että huomenna säpinää saadaan, totesi Lindtman.
Vaaleihin on tällä hetkellä runsaat kaksi kuukautta aikaa. Lindtman on kuitenkin luottavainen siihen, että SDP:llä on mahdollisuuksia huolimatta siitä, että omaa ehdokasta ei lauantaina vielä ollut nimetty. Hän vertaa tämän hetken asetelmaa vuosien 1999–2000 presidentinvaalikampanjointiin.
– Sydänsyksyllä (1999) ei moni vielä uskonut, että (Tarja) Halonen voisi nousta edes toiselle kierrokselle. Sitten tuli ilmiö, hän sanoi ja jatkoi:
– Nyt jos katsoo niin nämä keskustelut ovat olleet aika miesvoittoisia, ja ne kaipaavat sellaista presidenttitason naista.
Urpilaista ei lauantaina vielä näkynyt puoluevaltuustokokouksen keskuudessa.
Heinäluoma hakee jatkokautta EU-parlamenttiin - euroehdokkaaksi myös "Terapeutti-Ville"
Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd.) hakee jatkokautta Euroopan parlamenttiin ensi kesän vaaleissa. SDP:n puoluevaltuusto päätti lauantaina puolueen ensimmäiset viisi eurovaaliehdokasta kokouksessaan Tampereella.
Heinäluoma sai vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa yli 128 000 ääntä ja oli tuolloin Suomen eniten ääniä saanut ehdokas. Hän oli SDP:n puheenjohtaja vuosina 2005–2008.
Omassa puheenvuorossaan puoluevaltuustossa Heinäluoma innostui kehumaan parlamenttia työpaikkana.
– Siellä on maailman ihanteellisimmat ihmiset. Kaikki ne, jotka haluavat muuttaa maailmaa, ovat kokoontuneet sinne. Ja siellä ei ole hallitusta, Heinäluoma sanoi saaden kokousväestä naurut.
SDP tavoittelee täyttä listaa eurovaaleihin
Heinäluoman lisäksi SDP:n puoluevaltuusto nimesi lauantaina eurovaaliehdokkaaksi neljännen kauden kansanedustajan Suna Kymäläisen. Myös ensimmäisen kauden kansanedustaja Ville Merinen eli "Terapeutti-Ville" asettuu ehdolle.
Ehdokkaiksi nimettiin myös varakansanedustaja Tanja Airaksinen Kuopiosta ja alue- ja kaupunginvaltuutettu Emmi Lintonen Forssasta.
SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi kertoi lauantaina, että puolue aikoo nimetä eurovaaleihin täyden 20 ehdokkaan listan. Loput ehdokkaista puolue nimeää myöhemmin. Europarlamenttivaalit käydään ensi kesäkuussa.