SDP:n eduskuntaryhmä esittää epäluottamusta työministeri Arto Satoselle (kok.). SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkysen mukaan Satonen on antanut eduskunnan edessä väärää tietoa, kun hän on lakko-oikeuden rajoittamista perustellessaan viitannut Ruotsin käytäntöön.
– Tämä väite ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Ruotsissa ei ole lainsäädäntöä, Ruotsissa ei ole oikeuskäytäntöä, joka asettaisi tällaisen tuntirajan. Ruotsissa on jopa viikon mittainen poliittinen työtaistelu hyväksytty työtuomioistuimessa, Mäkynen sanoi eduskunnassa.
Mäkysen mukaan Satonen on myöhemmin toistanut virheellistä väitettä sen sijaan, että olisi korjannut sen tai pahoitellut.
Suomessa hallitus aikoo rajata poliittiset lakot 24 tuntiin. Oppositio jatkoi tiistaina poliittisten lakkojen ja tukilakkojen rajoittamisen tiukkaa arvostelua, kun asiaa koskeva lakiesitys oli eduskunnan lähetekeskustelussa.
Tulkintakiista siitä, kuinka pitkiä poliittisia lakkoja Ruotsissa sallitaan, on ollut käynnissä pitkin talvea. Asia on noussut esiin, koska hallitus on työelämän lakihankkeissaan vedonnut Ruotsin käytäntöihin ja "pohjoismaiseen malliin".
– Jos me otamme esimerkin Ruotsi, jota me tässä monessa (asiassa) seuraamme, niin Ruotsissa poliittiset lakot on käytännössä rajattu 2–3 tuntiin, Satonen sanoi Ylellä helmikuun alussa.
Lokakuussa Satonen sanoi eduskunnan kyselytunnilla, että Ruotsissa oikeuskäytäntö on käytännössä rajannut poliittiset lakot 1–2 tunnin mittaisiin lakkoihin.
Tulkittu, että voisi kestää tunteja
Ruotsin valtakunnansovittelijan toimiston päälakimies Per Ewaldsson sanoi pari viikkoa sitten Kauppalehden haastattelussa, että poliittinen lakko-oikeus on käytännössä rajoitettu Ruotsissa muutamaan tuntiin ja että julkisella sektorilla sitä ei ole ollenkaan.
Satonen esitti tiistaina eduskunnassa, että työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kysyisi Ewaldssonilta, onko hän asiasta edelleen samaa mieltä.
– Jos sen jälkeen selviää, että tämä Ewaldssonin antama tieto, jonka hän on Kauppalehdelle sanonut, jos se on väärä, niin minä lupaan pyytää anteeksi omaa menettelyäni, Satonen lupasi.
Myös Helsingin Sanomat haastatteli Ewaldssonia, joka sanoi, ettei Ruotsissa ei ole olemassa oikeuskäytäntöä, josta voitaisiin päätellä jokin tietty aikaraja poliittisille lakoille. Olennaista on, että jos työehtosopimus on voimassa, työnantajan liiketoiminnan harjoittaminen ei saisi häiriintyä liikaa.
Oikeudellisessa kirjallisuudessa on tulkittu, että poliittinen lakko voisi kestää muutamia tunteja. Ewaldssonin mukaan kommentti on pätevä, muttei oikeudellisesti sitova.
Yhteisymmärrys Ruotsin neuvottelukulttuurista
Mäkynen esitti eduskunnassa tulkintansa Ruotsin järjestelmästä.
– Ruotsissa järjestelmä perustuu Suomea vahvemmin luottamukselle, keskusjärjestöjenkin tekemille sopimuksille, neuvottelemiselle, eikä todellakaan kyse ole siitä, että pakolla ja nujertamisella ammattiyhdistysliike oltaisiin siellä pakotettu pois lakoista, sen enempää laittomista lakoista kuin poliittisistakaan lakoista, sanoi Mäkynen.
Satosenkin mielestä Ruotsin neuvottelukulttuuri on Suomea parempi.
– Se on kyllä totta, että siinä on kyllä nähtävissä ero, että Ruotsissa on parempi neuvottelukulttuuri. Siinä te olette kyllä oikeassa. Sitähän mekin juuri nyt haemme, vastasi Satonen.
SDP:n kansanedustaja Lauri Lyly toivoi suhteellisuutta lakkoihin puuttumisessa. Hän huomautti, että viimeisten 25 vuoden aikana työtaistelutoimenpiteitä on ollut keskimäärin puoli tuntia vuodessa jokaista työntekijää kohden ja niistä poliittisia lakkoja ja tukilakkoja on ollut muutamia minuutteja. Esimerkiksi sairauspoissaolojen määrä on hänen mukaansa ollut noin sata kertaa suurempi.
– Nyt isketään moukarilla aika pientä asiaa loppujen lopuksi, sanoi Lyly.
– Minä kysyn, onko tämä kaiken vaivan arvoista?