SDP haluaa asumistukeen ja työttömyysturvaan suojaosan, jonka taso sidottaisiin työllisyystilanteeseen. Suojaosa tarkoittaa rahamäärää, jonka työtön saa ansaita kuukaudessa ilman, että se vaikuttaa etuuden määrään.
Ajatuksena on, että korkean työttömyyden aikana suojaosa olisi suurempi, millä luotaisiin kannuste ottaa työtä vastaan. Työllisyystilanteen parantuessa suojaosaa voitaisiin pienentää.
Puolueen puheenjohtaja Antti Lindtman perustelee ehdotusta sillä, että suojaosa kannustaa ihmisiä ottamaan osa-aikatöitä vastaan silloin, kun kokoaikatyötä ei ole tarjolla.
Hän nostaa esimerkiksi tilanteen, jossa Sanna Marinin (sd.) hallitus päätti korona-aikana korottaa suojaosia väliaikaisesti 500 euroon.
– Minusta se on hyvä esimerkki ja kertoo siitä, että sellaisessa tilanteessa, jolloin työllisyystilanne on heikompi, jolloin kokoaikatyötä on entistä vaikeampi saada, niin siinä tilanteessa voisi olla perusteltua, että suojaosa olisi korkeampi, Lindtman sanoo STT:n haastattelussa Vaasassa, jossa eduskuntaryhmän työvaliokunta ja puoluejohto pitivät kesäkokouksensa.
"On käynyt juuri niin kuin varoitimme"
Lindtmanin mukaan Petteri Orpon (kok.) hallituksen päätös poistaa suojaosat työttömyysturvasta ja yleisestä asumistuesta on lisännyt työttömyyttä entisestään.
– Nythän on käynyt juuri niin kuin me varoitimme, että suurin osa ihmisistä ei ole siirtynyt osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön vaan suojaosien poisto on aiheuttanut enemmän työttömyyttä, Lindtman sanoo.
Esitys on osa puolueen kahdeksanosaista toimenpidepakettia tuottavuuden vauhdittamiseksi. Perjantaina julkaistussa paketissa ehdotetaan muun muassa listaamattomien yhtiöiden osinkoverojärjestelmän uudistusta, valtion finanssisijoituksien muuttamista listatuista yhtiöistä rahastosijoitusten kautta listaamattomiin ja uuden aikuiskoulutustuen luomista.
Demarit esittivät asumistuen suojaosan palauttamista 200 euron suuruisena jo syksyn vaihtoehtobudjetissaan. Toimen hintalapuksi laskettiin noin 52 miljoonaa euroa.
Miljardi yksityisiin kasvurahastoihin
Yritysten tuottavuuskehitystä SDP parantaisi lisäämällä kotimaisten kasvuyritysten rahoitusmahdollisuuksia. Puolue esittää, että valtio sijoittaisi vuosittain 200 miljoonaa euroa vuoteen 2030 asti Teollisuussijoituksen kautta yksityisiin kasvurahastoihin.
Sijoitukset olisi mahdollista toteuttaa muuttamalla valtion finanssisijoituksia listatuista yhtiöistä rahastosijoitusten kautta listaamattomiin.
– Allokoimalla uudelleen valtion omistusta listatusta markkinasta tänne kasvurahastomarkkinaan olisi mahdollisuus sekä saada tuottoa veronmaksajien rahoille että myöskin auttaa meidän teknologiavetoisia kasvuyrityksiä, Lindtman visioi.
SDP:n mukaan skaalautumisvaihe vaatii suuria pääomia, joita Suomessa ei pysty tällä hetkellä tarjoamaan yksikään rahasto.
– Meidän pitäisi saada kasvatettua näiden rahastojen kokoa eli luomaan vahva markkina täällä, jotta tulevia menestystarinoita ei ostettaisi Suomesta pois liian aikaisin, vaan ne pystyisivät kasvamaan täällä.
Samalla puolue esittää tuttuja reseptejään yritysverotuksen osalta. Orpon hallituksen päättämä yhteisöveron alennus saa kritiikkiä. Sen sijaan demarit haluaisivat parantaa yritysten kannusteita innovaatioiden käyttöönottoon ja vihreän siirtymän investointeihin. Keinona tarjotaan muun muassa yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistelmävähennyksen uudistamista siten, että innovaatiotoiminta sisällytettäisiin vähennyksen piiriin.
Lindtmanin mukaan Orpon hallituksen ongelma on, ettei se panosta kasvuun ja työllisyyteen, vaan keskittyy liikaa vain leikkaamaan.
– Me ei ikinä päästä tästä leikkausten, lisäleikkausten ja lisävelan kierteestä, ellei me saada Suomen taloutta kasvuun.
Vieläkö turvallisuuspolitiikka jakaa ryhmää?
Kevätkaudella SDP:n eduskuntaryhmän sisällä nähtiin linjaeroja, kun osa edustajista äänesti niin kutsutun käännytyslain jatkoa vastaan. Kesäkuussa SDP oli tehnyt ryhmäpäätöksen, jonka mukaan se kannatti Ottawan miinasopimuksesta lähtemistä. Osa SDP:n edustajista oli pyytänyt lupaa äänestää esitystä vastaan, mutta lupia ei myönnetty. Ryhmän edustajista yhdeksän oli poissa äänestyksestä. Heidän joukossaan oli useita asiaan kriittisesti suhtautuneita.
Puoluejohtaja ei vastaa suoraan kysymykseen siitä, nähdäänkö alkavana syksynä tilanteita, joissa ryhmä hajaantuu merkittävien kysymysten osalta.
– Meillä kaikki päätökset ja linjaukset puolueessa tehdään yhteisesti, niin on nytkin tehty.
Lindtman sanoo, että turvallisuuskysymykset ovat haastavia kaikille puolueille ja että aiheesta on käyty vilkasta keskustelua myös demareissa.
– Itse en keskustelua pelkää. Samaan aikaan pidän tärkeänä, että ennen kaikkea näissä turvallisuuskysymyksissä puolue kulkee yhtä jalkaa eteenpäin, niin kuin tapahtui tässä kesällä.
