Rakentaminen on suurimpia uhkia lajien säilymiselle. Saurunmetsän kaavaehdotuksen piilotteleva kuvitustapa esti ilmajokelaisia näkemästä mitä aiotaan tehdä.
Suunnitelmakuvissa alue, johon kukin suunniteltu asia tulee, oli usein peitetty niin paksulla värillä, ettei sen läpi nähnyt miten se sijoittuu alle jääviin ilmakuvan näyttämiin asioihin ja tosiin kuviin merkattuihin uhanalaisten ja vaarantuneiden lintujen ja eläinten reviireihin sekä puustoon nähden.
Huhtikuussa 2023 ehdotus väitti edistävänsä ”luonnon monimuotoisuudelle arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä” - mutta teki tasan päinvastoin.
Ehdotus väitti, ettei asuinlähiöksi aiotulla alueella ole merkittäviä luontoarvoja. Muistutusten jälkeen saatiin vuonna 2022 tehty luontoselvitys esiin. Ilmeni että alueella onkin poikkeuksellisen monimuotoinen luonnontilaisten puistojen verkosto metsälain erityisen arvokkaina suojaamia elinympäristöjä – tupasvillarämeitä ja isovarpurämettä sekä erityisen arvokkaita monipuolisen lintulajiston elinpiirejä (33 pesivää lajia), joista osa on erittäin uhanalaisia, osa vaarantuneita, useita silmälläpidettäviä.
Maaston muodoista piittaamatta kaava pilkkoisi metsäkokonaisuuden talojen välisiksi pikku viheriöiksi – se olisi kuolinisku äärimmäisen paikkauskollisille eläinlajeille, esimerkiksi punavarpuselle ja romahdusmaisesti vähentyneelle, erittäin uhanalaiselle hömötiaiselle.
Tuleva kokoomatie häiritsisi lepakoita ja liito-oravia kaiken aikaa. Maanläjitysvuori tulisi metsään lepakoiden alueelle, hömötiaisenkin elinpiiriin.
Luonnonsuojelulaki kieltää lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämisen / heikentämisen. Sopimuksemme velvoittavat lisäksi suojelemaan niiden muuttoreitit päiväpiilot, saalistus-, ruokailu- ja talvehtimisalueet. Lepakoiden merkitys useissa ekosysteemeissä on hyvin keskeinen.
Kaavaselostus unohtaa mainita ison märän alueen, (noin 2/3 kaavan alasta) miltä, pitää kuoria päältä turve, että rakennettava alue pysyisi kuivana. Se on korotettava murskeella puolisentoista metriä ympäristöä korkeammalle, ennen kuin rakentaminen voi edes alkaa. Kalliita isoja operaatioita.
Pystyyn jääneiden puiden juuret kuolisivat tuon korkean murskekerroksen alla, nekin puut menetettäisiin. Kävisivätkö nuo tyyriiksi tulevat tontit kaupan? Jääkö touhu kuntalaisten piikkiin? Kaipuu ja ikisuru menetetystä ihanasta luonnosta jäisi.
Ainoa vastuullinen lait, maamme sopimukset ja kuntalaisten tulevaisuudenkin tarpeet huomioiva ratkaisu on säilyttää Saurunmetsä sellaisenaan, kokonaisena. Koskemattomana se suo löytämisen, aistimisen iloa sykähdyttävän monimuotoisesta luonnosta. Se on samalla kansanterveysinvestointi antaen rauhaa, mielen ja ruumiin terveyttä pyörämatkan päässä keskustasta, autottomienkin saavutettavissa. Kaavan uusi asuinalue veisi ne oksinmäkeläisiltäkin.
Ei ole Ilmajoen, eikä minkään kunnan etu kunnostautua luonnon tuhoamisessa, laji- ja metsäkadon aiheuttamisessa.
Marita Henriksson
erikoislääkäri, psykoterapeutti, kuvataiteilija
Ilmajoki