Lapualainen Charlotta Saari kruunattiin tangokuningattareksi. Charlotta on jo kolmas tangonuori, josta on tullut tangokuningatar. Tangonuori-tittelin ovat voittaneet myös Erika Vikman ja Aino Niemi.
Kun Suomalaisen tangon Satumaa ry perusti Satumaa-laulukilpailun vuonna 2007, tavoitteena oli antaa lapsille ja nuorille mahdollisuus julkiseen esiintymiseen, edistää lastenlaulujen esittämistä ja tutustuttaa tytöt ja pojat iskelmän ja tangon laulamiseen.
Charlotta Saari on erinomainen esimerkki siitä, mihin harjoitus ja sitoutuminen johtavat. Charlotta on vähitellen kehittynyt laulajana ja kun hän voitti tangonuori-tittelin vuonna 2016, tavoite kirkastui.
Nyt Suomalaisen tangon Satumaa ry:n hallituksen jäsen ja Satumaa-laulukilpailun tapahtumakoordinaattori on saavuttanut tärkeän tavoitteensa. Charlotta on musiikin ja tangon polulla, josta hän on haaveillut.
Satumaa-laulukilpailun arvoja ovat tasa-arvo, perhekeskeisyys ja kasvatuksellisuus. Perheet ovat kunniavieraita tapahtumissa. Kasvatuksellisuus ilmenee myös siinä, että tuomarit antavat laulajille kannustavaa ja rakentavaa palautetta. Tytöt ja pojat laulavat omissa sarjoissaan.
Satumaa-laulukilpailussa on kolme sarjaa: tangovekarat (7–9) laulavat lastenlauluja, tangojuniorit (10–13) lastenlauluja, iskelmiä ja tangoja ja tangonuoret (14–17) tangoja ja iskelmiä.
Tytöt ja pojat vekara-sarjasta lähtien saavat asiantuntevaa opastusta laulamisessa. Kun tullaan tangonuori-ikään, tangon osuus kasvaa. Tangojen laulamisessa tulkinta ja esiintymistaidon merkitys korostuvat. Tangonuori-sarjan laulajat kasvavat tangon ilmapiirissä, mikä helpottaa heidän menestymistään aikuisten sarjoissa.
Satumaa-laulukilpailussa on vuosittain kymmenkunta esikarsintaa maan eri puolilla. Vuosien varrella Enontekiöltä Turkuun ja Joensuusta Kokkolaan. Esikarsinnoissa laulajat saavat palautetta myös kotiseudun asiantuntijoilta ja kannustusta yleisöltä. Itsetunto ja esiintymisen varmuus lisääntyvät.
Miksi tangonuori-voittajat menestyvät hyvin myös muissa laulukilpailuissa? Kolmesta laulajasta on kruunattu jopa tangokuningatar, kuten edellä on todettu. Monet ovat menestyneet muissa laulukilpailuissa, esiintyneet teattereissa ja ovat tavalla tai toisella mukana musiikin parissa.
Yhdyn tässä lukuisien tapaamieni laulun- ja musiikinopettajien ja musiikkipainotteisten luokanopettajien arvioihin: juuri se, että tytöt ja pojat saavat kokemusta tangojen tulkitsemisessa, auttaa menestymisessä. Kun hallitsee tangon laulamisen, pärjää myös iskelmien ja muiden musiikin lajien esittämisessä.
Satumaa-laulukilpailun suojelijat, tällä hetkellä Heidi Pakarinen, Johanna Debreczeni ja Kyösti Mäkimattila, kannustavat ja ohjaavat laulajia. Erika Vikman toimi useita vuosia suojelijana, mutta juuri nyt hänen aikansa ei riitä. Kyllä Erika taustalla seuraa kilpailun edistymistä. Hän oli mukana viime syksynä tangonuori-voittajien konsertissa esiintymässä.
Lapsille ja nuorille avautuu lauluharrastuksen ja menestymisen myötä useita polkuja, joita voi edetä.
Tärkeintä myös Satumaa-laulukilpailussa on ilon ja elämysten synnyttäminen.
Ilmari Ylä-Autio
Suomalaisen tangon Satumaa ry:n puheenjohtaja