Työministeri Arto Satonen (kok.) on pyytänyt Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtajaa Katarina Murtoa ja sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen ammattijärjestö Tehyn puheenjohtajaa Millariikka Rytköstä apuun työmarkkinasolmujen selvittämisessä.
Satonen kertoi asiasta tiedotustilaisuudessa puolenpäivän jälkeen. Hän kertoi pyytäneensä, että puheenjohtajat selvittäisivät vielä syvemmin näkökulmia ja mahdollisuuksia palkansaajaliikkeen sisällä. Tavoitteena on saada kaikki palkansaajajärjestöt neuvottelemaan yhdessä työnantajaliittojen kanssa yhteisesti hyväksyttävästä ja kestävästä työmarkkinamallista.
Satonen korosti, että Murrolle ja Rytköselle osoitettu tehtävä tarkoittaa nimenomaan sitä, että kaikki saataisiin neuvottelupöytään.
– Kaksikantaisen neuvottelun alkamiseen tarvitaan kaikki, en näe sitä muuten mahdollisena.
Murron ja Rytkösen saamaa tehtävää Satonen taas perusteli sillä, että palkansaajapuolen on nyt keskusteltava keskenään, jotta asiassa voitaisiin päästä eteenpäin.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi perjantaina Brysselissä, että hän antaa kaiken tukensa Satosen esitykselle ja pitää sitä rakentavana.
"Tärkeää ja tarpeellista"
Tiedotustilaisuudessa kerrottiin myös valtiosihteeri Mika Nykäsen selvitystyöstä, joka koski juuri edellytyksiä käynnistää neuvotteluita työmarkkinamallista.
– Kaikki näkivät, että tämän yhteisen mallin muodostaminen olisi tärkeää ja tarpeellista. Ja kaikki halusivat myöskin asiasta neuvotella, mutta joillakin, erityisesti palkansaajapuolella, oli ehtoja sille, että nämä neuvottelut voivat käynnistyä, Satonen kertoi tuloksista.
– Tilanne on se, että työnantajapuolella on valmius näihin neuvotteluihin lähteä ja työntekijäpuolella suurimmalla osalla on valmius lähteä näihin neuvotteluihin, mutta ei kaikilla.
Satonen totesi myös, että sovittelujärjestelmän uudistamista koskeva lainvalmistelu jatkuu normaalisti ja sen määräaika on toukokuun loppuun. Esitys on määrä tuoda eduskuntaan ensi syysistuntokaudella. Parempi lopputulos olisi hänen mukaansa kuitenkin edelleen saavutettavissa kaksikantaisten neuvottelujen kautta.
Satonen myös toisti hallituksen aiemman viestin siitä, että lakihanke voidaan vetää pois, jos määräaikaan mennessä syntyy kaksikantainen ratkaisu.
– Jos se kaksikantainen ratkaisu täyttää sisällöltään hallitusohjelman hengen ja itse asiassa toimii vielä paremmin kuin tämä lakimalli, niin toki olemme silloin valmiita vetämään sen pois.
Satosen mukaan kyseinen valmisteilla oleva lakiehdotus voi puuttua ainoastaan siihen, miten valtakunnan sovittelija tai sovittelulautakunta toimii.
– Se ei toki ole yhtä kattava kuin olisi kaksikantainen sopimus, jossa voitaisiin paremmin huomioida viennin kilpailukyvyn lisäksi myös sisämarkkinoiden tilanne ja ennen kaikkea julkisen sektorin naisvaltaisten alojen tilanne.
SAK ei neuvottele vain palkkamallista
Palkansaajakeskusjärjestö SAK on jo aiemmin ilmoittanut, ettei se lähde neuvottelemaan pelkästä vientivetoisesta palkkamallista. Se katsoo, että samalla tulee neuvotella myös työrauhakysymyksistä ja paikallisen sopimisen pelisäännöistä.
– Eikä tämä kanta ole tässä muuttunut miksikään, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta totesi STT:lle Satosen tiedotustilaisuuden jälkeen.
– Jos ei näissä mitään muutosta ole tapahtumassa, niin meillä ei ole edellytyksiä lähteä pelkästä palkkamallista, vientimallista, keskustelemaan.
Työrauhaa koskeva lainsäädäntö on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä, ja työministeri Satonen on ilmoittanut, että se etenee siellä normaalisti.
Paikallista sopimista koskeva esitys on parhaillaan lausuntokierroksella.
Orpo taas toisti perjantaina viestinsä siitä, että palkkamalli, paikallinen sopiminen ja työrauhalainsäädäntö ovat hallitukselle edelleen erillisiä hankkeita. Hän pyysi jälleen SAK:ta palaamaan neuvotteluihin.
Eloranta kertoi kuulleensa Murron ja Rytkösen selvitystyöstä median kautta.
– Sitten, kun kyseiset henkilöt varmaan käyvät kierrosta, niin kuullaan enemmän, että onko heillä niin sanotusti eväitä repussa vai yrittävätkö tarjota sitä samaa mitä Nykänenkin.
"Vientivetoinen malli lainsäädännössä ei kenenkään etu"
OAJ:n puheenjohtaja Murto sanoi STT:lle, ettei ole kenenkään etu, eikä varsinkaan julkisen sektorin naisvaltaisten alojen etu, jos palkkamalli toteutetaan lainsäädännöllä.
Hän sanoi toivovansa, että lopulta kaikki saadaan mukaan neuvottelupöytään. Sitä, miten tämä voisi onnistua, hän ei lähtenyt arvioimaan.
– Sitä keskustelua on tarkoitus ryhtyä nyt sitten käymään, että millä edellytyksillä kaikki palkansaajapuolelta voisivat neuvottelupöytään tulla.
Murto kertoi Satosen pyynnön tulleen hyvin lyhyellä viipeellä, eikä esimerkiksi toimeksiannon sisällöstä ja prosessin etenemisestä ole vielä käyty tarkempia keskusteluja.
Murto uskoi päätyneensä asian selvittäjäksi muun muassa siksi, että OAJ on ollut tilanteessa aloitteellinen ja ratkaisuhakuinen ja tehnyt selväksi, että se vastustaa vientimallin viemistä lakiin.
– Käytännössä silloin muutamat vientiliitot määrittäisivät palkankorotuskaton kaikille aloille, ja me emme voi hyväksyä sitä, että naisvaltaisen ja julkisen sektorin ansiokehitys jäisi laahaamaan perässä, koska liukumia ei ole.
– Pidän tärkeänä sitä, että työmarkkinamalli sovittaisiin työmarkkinajärjestöjen kesken, eli niiden tahojen kesken, jotka palkoista ja työehdoista neuvottelevat. Eivätkä poliitikot puuttuisi näihin palkkaneuvotteluihin.
"Neuvottelutulos tai hallitus runnoo lakiteitse"
Myös Tehy on vastustanut vientivetoisen mallin säätämistä lailla ja toivonut, että siitä sovittaisiin neuvottelemalla.
– Tämä vaihtoehto, mitä nyt ministeri Satonen tarjoilee, niin sehän on juurikin tämä neuvottelun tie. Ja sen takia ainakin itse tähän tartuin, ministerin sitä kysyttyä, sanoi Tehyn puheenjohtaja Rytkönen STT:lle.
Hänkään ei halunnut vielä ottaa kantaa siihen, millä keinoin kaikki saadaan neuvottelupöytään mukaan.
– En osaa rehellisesti sanoen sanoa yhtään, että mitä tässä tapahtuu. Se pääpointtihan on, että muodostuuko meille lopulta neuvottelut työmarkkinamallista vai runnooko hallitus tämän lakiteitse. Nehän tässä ovat kaksi vaihtoehtoa.
OAJ kuuluu korkeasti koulutettujen keskusjärjestöön Akavaan ja Tehy toimihenkilökeskusjärjestö STTK:hon.