Moni on saanut hengitysoireita huhtikuussa katu- tai siitepölyn takia tai niiden yhteisvaikutuksesta. Pitkän kuivuuden jälkeen nyt ennustetut sateet tulisivat heille enemmän kuin tarpeeseen, sillä koivun kotimainen siitepölykausi on vasta "näillä näppäimillä" alkamassa, muistuttaa asiantuntija.
– On arvioitu, että tämän kevään tilanne koivun siitepölyn osalta muodostuu Suomessa keskimääräistä hankalamaksi. Toivotut sateet vähentäisivät ilmasta sen määriä ja helpottaisivat oireita, sanoo Katariina Ijäs Allergia-, iho- ja astmaliitosta.
Huhtikuussa Suomessa ilmanlaadun ongelmana on ollut ennen muuta katupöly.
– Jos on käynyt katsomassa Ilmatieteen laitoksen tietoja, tällä viikollakin ilman laatu oli erittäin huono isoissa kaupungeissa Etelä-Suomesta aina Rovaniemelle asti, asiantuntijan tittelillä työskentelevä Ijäs toteaa.
Katupöly aiheuttaa hänen mukaansa jonkinnäköisiä oireita kaikille altistuville.
– Erityisen hankala se on sydän- ja verisuonisairaille, keuhkosairaille, pienille lapsille ja iäkkäille. Katupölyn ikävä piirre on se, että se sisältää erikokoisia hiukkasia. Isoimmat jäävät nenän ja suun limakalvoille, mutta pienhiukkaset hengitetään keuhkoihin asti. Lisäksi katupölyssä on hyvin pieniä hiukkasia, jotka pääsevät keuhkojen kautta verenkiertoon asti.
Jos tähän asti kevään hankalimmat oireet on ulkosalla kärsitty katupölyn takia kaupungeissa, koivun siitepölykauden alku tasaa puntit: oireita voi tästä eteenpäin saada yhtä lailla maaseudulla kuin kaupungeissakin.
Maalaisjärki auttaa pitkälle
Koronapandemiasta on vaikeaa keksiä mitään myönteistä, mutta yksi suotuinen seuraus siitä on ollut hengitysoireita kärsiville.
– Nykyään kukaan ei katso kummastellen, jos käytät kasvomaskia. Maski suojaa tehokkaasti myös siitepölyltä ja katupölyltä, kunhan se on FFP2- tai FFP3-maski. Kirurgiset suu- ja nenäsuojat eivät ole tähän riittävän tehokkaita, Ijäs linjaa.
Altistumista voi vähentää paitsi paikan valinnalla, myös ulos menemisen ajankohdan valinnalla.
– Sekä siitepölyä että katupölyä on ilmassa vähiten aikaisin aamulla ja toisaalta illalla. Jos mahdollista, oireita saavan kannattaa ajoittaa ulkoilu noihin ajankohtiin.
Maalaisjärki auttaa pitkälle: sisätiloissa ei kannata pitää ikkunoita tai suodatusikkunoita auki, tai sitten on järkevää asentaa niiden eteen suodatinkangasta.
– Pyykkejä ei välttämättä kannata kuivata ulkosalla siitepölykaudella. Myös nenän pesu ulkoilun jälkeen ja suihkussa käynti ennen nukkumaanmenoa ovat avuksi.
Jos oireet johtuvat allergiasta, allergialääkkeiden käyttöä ei kannata Ijäksen mukaan kursailla.
– Antihistamiinin lisäksi on tarjolla tehokkaita kortisonipitoisia nenäsuihkeita ja allergiasilmätippoja. Astman hoitoon tarvittavat lääkkeet, kuten astmapiipun, saa lääkäriltä.
Jos ilmastonmuutos etenee, seuraukset ovat Suomen allergisille huonot myös sikäli, että kasvukausi pitenee ja sen myötä venyy allergiaoireiden kausi.
– Samoin jotkut voimakkaita allergiaoireita aiheuttavat kasvit, kuten tuoksukki, saattavat kasvukauden pitenemisen myötä harpata etelämpää Suomeen, Ijäs varoittaa.
Kovin tarkassa hygieniassa haittansa
Allergioiden asiantuntija suosittelee siitepölyoireisiin siedätyshoitoa.
– Noin 80 prosenttia niistä, jotka pääsevät siedätyshoitoon, kertoo oireittensa helpottaneen sen myötä merkittävästi. Kyllä elämänlaatu paranee useimmilla tuossa selvästi.
Ijäs myös muistuttaa, että pistoksina annettavan siedätyshoidon rinnalle on tullut tabletteina otettava siedätyshoito – monelle ehkä helpompi vaihtoehto.
Tutkimustulokset näyttäisivät Ijäksen mukaan osoittavan, että maaseudulla ja etenkin maatiloilla kasvaneet saavat luontaista siedätystä allergioita vastaan.
– Altistuminen monimuotoisemmalle mikrobistolle vaikuttaisi johtavan siihen, että lapset ovat vähemmän allergisia. Mielenkiintoinen tulos saatiin äskettäin tutkimuksessa, jossa päiväkoteihin oli viety mikrobirikastettua leikkihiekkaa. Sen vaikutus oli vertailututkimuksen alustavien tulosten perusteella tosi myönteinen.
Vastaava ilmiö on havaittu jopa koirilla: kaupungissa asuvat koirat ovat allergisempia kuin turret maaseudulla.
Kovin tarkassa hygieniassa on haittansa. Jo vanhastaan tuttu on havainto, että Venäjän Karjalassa ihmisillä on vähemmän allergioita kuin väellä Suomen puolella Karjalassa.
– Vertailussa ei havaittu niillä seuduilla mitään eroa allergioissa 1930-luvulle asti, mutta sitten eroa alkoi syntyä, Ijäs täydentää.