- Kyllä mummu aina on takapenkillä istunut ja otettu mukaan mökille Raippaluotoon. Nykyisin hän tosin istuu etupenkillä, Irma Alanko nauraa.
Hän on sata vuotta keskiviikkona täyttävän vaasalaisen Helmi Kuivisen tytär.
Jutustelu kertoo paljon siitä, minkälaisen ihmisen yksiössä Vuorikodilla istutaan.
- Minä en ole koskaan neuvojani tyrkyttänyt kenellekään. En ole puuttunut toisten asioihin. Siksi kai vävytkin ovat minut hyväksyneet, Helmi Kuivinen kuvaa suhdettaan läheisiinsä.
Hän arvelee oman sosiaalisuutensa olevan isän peruja. Vihtiläinen kirvesmies kasvatti vaimonsa kanssa 11 lasta.
- Isä teki aina töitä. Monesti viikot poissa rakennuksilla ja sitten kotona odotti pienen oman maatilan peltotyöt. Hän jakoi meille aina etukäteen työt. Kuivinen muistelee lämmöllä aineellisesti niukkaa mutta turvallista lapsuuttaan.
Elämä heitti sitten Vaasasta Sodankylään ja takaisin.
Lauantaina on Vuorikodissa juhlat kello 14 alkaen. Kuivinen odottaa kovasti näkevänsä mahdollisimman monta läheistään ja varsinkin kymmenen lastenlastenlastaan. Vieraat saavat ihailla samalla hänen käsitöitään; verhoja, pöytäliinoja, lasitöitä ja lamppuja.
- Äidin käsityöt ovat niin hienoja, että kyllä niiden takia on pieni näyttely paikallaan, tytär päättää.
