Sata vuotta naisten asialla

Vaasan suomalaisen naisklubin vaiheita 1918–2018 -kirjan toimitustiimi on ylpeä tuotoksestaan. Kuvassa ovat Pirkko Koskiahde, Maisa Mattila, Katja Jokinen, Pirkko Riipinen, Seija Lähdemäki ja Terttu Jokinen.
Vaasan suomalaisen naisklubin vaiheita 1918–2018 -kirjan toimitustiimi on ylpeä tuotoksestaan. Kuvassa ovat Pirkko Koskiahde, Maisa Mattila, Katja Jokinen, Pirkko Riipinen, Seija Lähdemäki ja Terttu Jokinen.

Vaasan suomalainen naisklubi täytti viime viikolla sata vuotta ja julkaisi juhlakirjan toiminnastaan.

Kirjassa kerrotaan klubin historiasta, naisten tavoitteesta koulutuksen ja yhteiskunnallisten asioiden kehittämiseen sekä suuresta haaveesta rakentaa oma vanhusten talo.

Sanomalehti-ilmoitus keräsi jäsenet kasaan. Vaasan klubin perustaminen lähti Ida Puustisen ehdotuksesta. Kansakoulunopettaja Hilja Vestberg ryhtyikin heti toimeen ja kutsui joulukuussa 1917 kymmenkunta naista kokoon.

Suunnitelmana oli perustaa yhdistys, joka kokoaa paikkakunnan naisia toimimaan yhdessä taloudellisissa, yhteiskunnallisissa, kansallisissa ja valtiollisissa kysymyksissä.

Nimeksi tuli Vaasan suomalainen naisklubi, ja tammikuussa 1918 naisia kutsuttiin sanomalehti-ilmoituksella Stålbergin kahvilaan. Paikalle saapui 70 innokasta naista, jotka liittyivät saman tien jäseniksi.

Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Hilja Vestberg, ja kokoontumispaikaksi vuokrattiin tilat Kauppapuistikolta.

Klubi ehti kokoontua vain kerran ennen vapaussodan alkamista, mutta naiset olivat mukana suunnittelemassa jääkärien vastaanottoa yhdessä miesklubin kanssa.

Tärkeimpänä tavoitteena tyttöjen kouluttaminen. Alusta asti klubin mottona oli: ”Yhteiskunnan hyvinvointi lähtee kotien hyvinvoinnista.”

Alkuvaiheen tärkeimmäksi tavoitteeksi asetettiin tyttöjen kouluttaminen. Klubi päättikin kokouksessaan vuonna 1919 perustaa Vaasaan kotitalouskoulun ja käsityökoulun. Tavoite oli kunnianhimoinen, mutta toiminta alkoi vauhdikkaasti.

Vuonna 1935 pystyssä oli jo oma koulurakennus, jonka vihkiäisistä kerrottiin Vaasa-lehden etusivulla.

Koulu luovutettiin Suomen valtion käyttöön syksyllä 1939, ja rakennuksessa aloitti työnsä Puolustusvoimien bakteriologinen keskuslaboratorio. Rauhan tultua koulutyö jatkui aina vuoteen 1989 saakka.

Mukana monessa toiminnassa. Naisklubi oli aloitteentekijänä monessa toiminnassa. Naisklubi päätti muun muassa perustaa Lotta Svärd -yhdistyksen itsenäiseksi yhdistykseksi vuonna 1919.

Myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton suomalaisen osaston ja suomenkielisen teatterin perustaminen Vaasaan on lähtenyt naisklubista.

Klubi on edistänyt myös kuorotoimintaa ja julkaissut omaa Kerho-lehteä.

Vanhusten hyvinvointia tukemassa. Klubin tavoitteena oli rakentaa koti vanhoille, yksinäiselle ja turvattomille naisille. Vanhainkoti Lieden rahasto perustettiin jo vuonna 1929.

Sinnikäs toiminta varojen keräämiseksi jatkui vuosikymmeniä, ja talo valmistui lopulta Kauppapuistikko 4:ään vuonna 1974.

Kun talouskoulun toiminta loppui vuonna 1989 keskiasteen koulutuksen uudistumisen myötä ja kiinteistö myytiin Vaasan kaupungille, varat käytettiin vanhusten asuntojen hankintaan. Palosaarella olevia asuntoja vuokrataan ikääntyville henkilöille, ensisijassa naisille. Klubi huolehtii asukkaiden hyvinvoinnista, ja jäsenet käyvät heidän luonaan säännöllisesti.

Jäsenillä on vahva usko siihen, että toiminta kukoistaa seuraavatkin sata vuotta, sillä toiminnalla on kasvava tarve.

– Klubin toiminta ei vain ota, vaan myös antaa suunnattomasti. Kunnioituksesta perustajajäseniä ja heidän aikaansaamaansa henkistä perintöä kohtaan me toimimme tänäänkin, kertoo puheenjohtaja Seija Lähdemäki tiedotteessa.

Ilmoita asiavirheestä