Uimista, mökkireissuja, festivaaleilla käymistä, jokilaivaristeilyjä, bingon peluuta, karaoken laulamista, elokuvien katselua sekä kahvila- ja lounastreffejä. Tätä kaikkea ja paljon muuta tekevät Piia Mäkinen ja Anne Ikonen tavatessaan.
Seinäjoella asuva kaksikko on tuntenut toisensa 11 vuotta. Ystävyys alkoi kehitysvammaisille suunnatun Ystävänkortti-toiminnan ansiosta. Jo muutaman tapaamiskerran jälkeen naiset huomasivat viihtyvänsä niin hyvin yhdessä, että Ikonen muuttui vapaaehtoistyöntekijästä Mäkisen oikeaksi ystäväksi.
Kaksikon ystävyys olisi todennäköisesti alkanut ilman välikäsiäkin, sillä kehitysvammaisten parissa työskentelevä Ikonen tapasi Mäkisen hänen silloisessa kodissaan Aspa-koti Rakuunassa.
– Lähdin mukaan Ystävänkorttitoimintaan ja kävin ystäväkoulutuksen. Tiesin heti, ketä pyydän ystäväksi. Henkilökemiat osuivat Piian kanssa heti yksiin.
Ikonen kertoo kaksikon täydentävän toisiaan.
– Piia rauhoittaa minua. Hänen kanssaan osaan pysähtyä ja katsoa asioita eri näkökulmista. Piia huomaa esimerkiksi värit, kuvat ja luonnon tapahtumat ihan eri tavalla kuin kiireessä eteenpäin harppova nykyihminen.
Mäkinen näkee kokee asian päinvastaisena.
– Anne, sä villaat mua, Mäkinen toteaa. Molempia naurattaa.
Mäkinen kuvailee Ikosta ystäväksi, jonka kanssa touhutessa kertyy muistoja.
– Anne on hyvännäköinen, upea ja mukava ystävä, Mäkinen luonnehtii ja piirtää sormellaan sydämen kuvan ilmaan.
Ystävä, ei avustaja
Ystävättäret ovat suhteessaan tasa-arvoisia. Ikonen painottaa, ettei ole Mäkiseen avustaja, vaan ystävä.
– Meillä on kivaa yhdessä. Teemme asioita, joista molemmat tykkäävät.
Mäkinen muistaa, ettei asia aivan niin ole. Kerran hän sai houkuteltua ystävänsä Matin ja Tepon 50-vuotisjuhlakonserttiin, joka kiinnosti vain häntä itseään.
– Totesin, että miehet tekevät sittenkin ihan hyvää musaa. Ilman Piiaa tuokin havainto olisi jäänyt tekemättä.
Mäkisen mieleen on jäänyt erityisesti reissu Ähtärin Honkiniemeen. Siellä oltiin yötäkin.
– Järvessä oli sorsapoikasia uimassa. Ja joutsenia, jotka lähtivät lentämään.
– Muistat ihania asioita! Muistatko, kun näimme sillä reissulla myös käärmeen? Se oli iso ja musta, mutta me ei oltu moksiskaan, Ikonen selvittää.
Treffien päätteeksi ystävykset käyvät lounaalla tai ainakin kahvilassa. Sumpit juodaan aina herkkujen kera.
Mäkinen kokee maailman voimakkaasi aistien kautta.
–Suussa on makuaisti, nenässä on kukkahajua ja silmillä näkee värejä. Värit ovat tärkeitä.
Ikävä tulee nopeasti
Ystävättäret tapaavat noin kerran kuukaudessa. Mäkinen asuu Aspa-koti Mistelissä, joten treffit suunnitellaan etukäteen työntekijöiden kanssa.
Aikatauluja on joskus haastava sovittaa yhteen. Mäkinen käy maanantaisin toimintakeskuksessa ja työskentelee keskiviikosta perjantaihin Sennulan päivätoiminnassa. Tiistai on arkena ainut vaihtoehto, mutta treffit onnistuvat Ikosen vuorotyön ansiosta. Nainen työskentelee Tuki- ja osaamiskeskus Eskoossa lähihoitajana.
Miksi Ikonen haluaa tehdä vapaa-ajallaan samaa kuin työssään?
– Piian kanssa oleminen on ihan eri asia. Olemme niin kiintyneitä toisiimme. Meillä on käynyt uskomattoman hyvä onni, kun kohtasimme toisemme. Ikävä tulee, jos tapaamisissa on kuukaudenkin väli. Harvoin on.
Mäkiselle tapaamisten suunnittelu on melkein yhtä tärkeää kuin päivä, jolloin asiat toteutuvat. Nyt hän odottaa jo malttamattomana huhtikuussa olevaa syntymäpäivää, jolloin luvassa on kahvihetki kermakakun kera päivänsankarin valitsemassa paikassa.
Ystävänpäivänä naiset ovat monesti käyneet Seinäjoen Kehitysvammaisten Tuki ry:n diskossa. Se järjestetään tänäkin vuonna Eskoossa.
– Meillä on aina kova meno päällä. Tanssimme niin, että paidat ovat hiestä märkinä. Paikan päällä olemme ihan loppuun asti. Tänä vuonna tapaamme kakkukahvien ja yllätyksen merkeissä, Ikonen kertoo, mutta ei paljasta asiasta enempää.
Sata kehitysvammaista jonottaa ystävää
Ystävänkortti-toiminnan tarkoituksena on saada kehitysvammaisille uusia ystäviä. Amorina ihmisten välillä on Seinäjoen seudun kehitysvammaisten tukiyhdistys. Ystäväkortti-toimintaa se alkoi järjestää vuonna 2001. Nyt asia on tuttu myös Pohjamaalla ja Keski-Pohjanmaalla.
Toimialueella on tällä hetkellä 60 ystäväparia. Ystävää jonottaa satakunta kehitysvammaista.
– Vapaaehtoisista on kova pula. Meillä on paljon kehitysvammaisia, jotka hakevat ystävää. Vapaaehtoisina on eri-ikäisiä miehiä ja naisia, mutta naisia on paljon enemmän, kertoo toiminnan koordinaattori Maili Sillanpää.
Ystäväksi pääsee päivän koulutuksen jälkeen.
– Sitten vapaaehtoinen täyttää lomakkeen, jossa kertoo kiinnostuksen kohteistaan. Kehitysvammaisilta on kerätty samat tiedot. Niiden perusteella etsimme sopivat ystäväparit, Sillanpää selvittää.
Kun pareilla on jotain yhteistä, mukavaa tekemistä on helppo keksiä.
– Ystävät päättävät itse, mitä tekevät ja miten usein he tapaavat toisiaan. Jokaisella on erilainen elämäntilanne. Sekä kehitysvammaisella että vapaaehtoisella voi olla joskus niin paljon kiireitä, että tapaamisille tulee yli kuukaudenkin väli, Sillanpää kertoo.
Ystävyyden pituudelle ei ole määrätty aikarajaa.
– Joskus voi melko pian huomata, etteivät kemiat synkkaa. Joskus jomman kumman elämäntilanne vaikuttaa siihen, että ystävyys päättyy. On myös ystäväpareja, jotka tapasivat toisensa parikymmentä vuotta sitten ja ystävyys jatkuu edelleen.
Kortilla ilmaiseksi
Jos ystäväpari osallistuu maksulliseen toimintaan, kehitysvammainen maksaa oman pääsylippunsa. Ystävänkortilla tukihenkilö pääsee ilmaiseksi esimerkiksi elokuviin, uimahalliin, kuntosalille ja konsertteihin. Kaikki palveluntarjoavat löytyvät verkkosivuilta ystavankortti.fi.
Jos ystäväpari menee ulos syömään, niin molemmat maksavat oman annoksensa.
– Ystäväparien yhdistämistilaisuudessa sovitaan kustannuksista, mutta tärkeää on, ettei vapaaehtoistyöntekijälle tule paljon kuluja. On paljon myös ihan ilmaista tekemistä, Sillanpää selvittää.
Ystävänkortti-toiminta tukee ystäväpareja järjestämällä yhteistä toimintaa ja retkiä. Vapaaehtoisille järjestetään myös omia kokoontumisia.
Seuraava koulutus ystäväkoulutus järjestetään Ilmajoella 26. huhtikuuta.
Ystäväksi voi ilmoittautua Ystävänkortti-toiminna kotisivulla.
– Ystävien tarve on todella suuri. Jos vapaaehtoisia löytyy, järjestän koulutuspäivän Seinäjoella mahdollisimman pian, Sillanpää lupaa.