"En voi pelkää, mun on aika lentää... Tein sen selväks, en tarvii apuu keltää".
Räppäri Turistin kappale Taikuri soi keskiviikkona Tampereen areenassa ennen kuin Suomen koripallomaajoukkue avasi EM-kotikisat Ruotsia vastaan. Ainakin 18-vuotiaalle Miikka Muuriselle kappale näytti olevan tuttu, mutta teinisensaatiota 16 vuotta vanhempi kapteeni Sasu Salin ei näyttänyt lämpenevän.
Päivä pelin jälkeen Salin, 34, istui joukkueen hotellilla iltapäivän auringossa kompressiokääreet pohkeisiin tulleita iskuja rauhoittamassa ja nauroi, kun haastattelija kysyi häneltä maajoukkueen edellispäivän lämmittelymusiikista.
– Se soi ihan liikaa. T-U-R-I-S-T-I. Sitä mä oon kuullut sen verran monta kertaa, kun se laulaa aina joka biisissä. Mutta ei ole ihan mun listan ykkösenä.
Kun maajoukkueen lämmittelyssä soi Turisti, tunteeko Salin itsensä vanhaksi?
– Tuntee itsensä turistiksi, Salin vitsaili.
Kun koripallomaajoukkue pitkän tauon jälkeen selviytyi EM-kisoihin 2011 ja aloitti uuden aikakauden suomalaisessa maajoukkuekoripalloilussa, Salin oli joukkueen nuorin pelaaja, joka tunnettiin paitsi joukkuetta sytyttävänä taistelijana, myös kujeilevana ja spontaanina velikultana.
Salinin omaelämäkerrassa hänen pitkäaikainen joukkuekaverinsa Carl Lindbom paljasti, että Salinin käytännön piloihin liittyi usein alastomuus.
– Edelleen, Salin hymyili nopeasti.
– Olen edelleen velikulta.
Kolme vuotta sitten Salin peri maajoukkueen kapteeniuden uransa lopettaneelta Shawn Huffilta.
– Kyllä siinä jonkinnäköistä vastuuntuntoa tulee. Mutta kyllä mä yritän pysyä ihan omana samana itsenäni. Varmaan pitää jostain jutuista pidättäytyäkin välillä, mutta jos mä tekisin sitä liikaa, niin mä en koe, että mä pystyisin enää toimimaan samalla tavalla parhaani mukaan. Kyllä mä olen edelleen oma ex tempore itseni.
"Ei missään nimessä henkisesti"
Jotain on kuitenkin vääjäämättä muuttunut.
Tampereen EM-kisoissa Salin on maajoukkueen kokenein ja vanhin pelaaja. Hän on huomannut ajattelevansa ajoittain, että hänen pitäisi sanoa jotain maajoukkueen nuorimmille pelaajille – onhan hän itsekin nykyään perheenisä.
– Joskus tulee semmoisia kohtia, joissa haluaisin sanoa jotain. En tiedä onko se nyt sitten isän kokemusta vai ihan jotain muuta kokemusta... mutta semmoista, että pistää myös aivoja peliin.
Salin oli 19-vuotias, kun hän kesällä 2010 nousi miesten maajoukkueeseen Petteri Koposen jalkavamman avattua yhden takamiehen paikan. Salin nousi nopeasti maajoukkueen aloitusviisikkoon, missä hän on siitä lähtien pitänyt paikkansa.
Salin arvioi nykymaajoukkueen nuoren sukupolven pelaajien olevan valmiimpia kuin hän itse oli samassa iässä.
Valmiimpia henkisesti vai pelillisesti?
– Ei missään nimessä henkisesti, Salin nauroi.
Salin etsi hetken oikeita ilmauksia kuvaamaan nuorta pelaajapolvea.
– Onko ne jopa vähän räikeitä. Ja tosi ulospäin suuntautuvia. Ne kyllä kertovat heti, mitä niiden päässä liikkuu. Sieltä puuttuu ehkä jonkunnäköiset filterit, ja eivät hyvällä tavalla kunnioita ketään, Salin kuvaili.
"Toi on sitä nykynuorisoa"
Keskiviikon avausottelussa Suomi oli 75–79-tappioasemassa vajaat seitsemän minuuttia ennen loppua, ja kotiyleisöstä aisti hermostuneisuuden. Aikalisän jälkeen päävalmentaja Lassi Tuovi lähetti kentälle Muurisen, joka oli tätä ennen käväissyt kentällä muutaman pisteettömän minuutin verran toisen neljänneksen alussa.
Se oli päävalmentajan viimeinen keino löytää uusi vaihde peliin, joka oli kirpoamassa hänen joukkueeltaan. Ja Muurinen – joka sosiaalisessa mediassa kulkee nimellä "Slim Jesus" – teki sen mistä päävalmentaja unelmoi.
Hän punnersi ruuhkasta lay upin ja nopeasta hyökkäyksestä donkin – jonka jälkeen hän ei suinkaan ensimmäiseksi suunnannut puolustamaan, vaan astui kohti päätyrajan takana istuneita valokuvaajia pullistelemaan.
– Ehkä toi on sitä nykynuorisoa. Ne tietävät koko ajan, missä kamerat ovat, Salin sanoi.
Salin kuvasi Muurista "ihan ääripääksi" siinä miten tämän suu käy, mutta sanoi Muurisen olevan myös "särmä jätkä". Muurisesta puhuessaan Salinilta lipsahti vahingossa Kimmo.
Se on Miikka Muurisen isän nimi. Kimmo Muurinen kuului koripallomaajoukkueen avainpelaajiin vuosien 2011, 2013 ja 2014 arvokisoissa.
– Miikka, jumalauta. Ai kun se olisikin Kimmo vielä, Salin naureskeli lipsahdukselleen.