Vaasan yliopiston uudet professorivahvistukset Liisa Mäkelä, 45, Annika Tidström, 42, ja Hannu Laaksonen, 40, ottivat yleisönsä perjantaina yliopiston 50-vuotisjuhlassa. Yliopiston Levón-auditoriossa pitämissään puheissa kolmikko kertoi persoonalliseen tyyliinsä tutkimusalueistaan ja hieman myös itsestään.
Liiketaloustieteen professori Annika Tidström varasti show:n heti kättelyssä aloittamalla puheenvuoronsa vetävästi ja innostuneesti:
– Sinun kannattaisi opiskella kauppatiedettä. Opiskele sitä niin paljon kuin pystyt. Niin sanoi isäni. Tässä minä olen!
Vaasassa kauppatieteitä opiskellut, Paraisilla syntynyt Tidström tutkii yritysverkostoja ja -suhteita, joihin liittyy yhteistyötä ja kilpailua. Jännitteet, konfliktit ja ihmislähtöinen näkökulma kiinnostavat häntä.
– Keep your friends close, but enemies closer! Niinhän Michael Corleonekin sanoi Kummisedässä, Tidström sanoi ja sai juhlayleisön nauramaan.
Räväkkä, lennokas puheenvuoro päättyi henkilökohtaiseen tunnustukseen. Se palkittiin komeilla aplodeilla.
– Tuoreet, vaikeat, ristiriitaiset, monitahoiset ja ihmisläheiset ilmiöt kiinnostavat minua. Jos joku sanoo: älä mene sinne, minä menen. Jos joku varoittaa, ettei noin kannattaisi tehdä, minä yritän.
Myös liiketaloustieteen professori Liisa Mäkelä sytytti yleisönsä persoonallisella, epämuodollisella puheenvuorollaan, joka ei juuttunut tutkimusalan esittelyyn.
Työhyvinvoinnista kiinnostunut Mäkelä kertoi innostuneensa Australiassa käydessään tietoisen läsnäolon tehostamiseen keskittyvästä mindfulnessista.
– Mindfulnessin eli tietoisuustaidon avulla ihminen voi oppia tunnistamaan, miten oma mieli toimi auttaa vähentämään stressiä ja lisäämään hyvinvointia, Mäkelä sanoi.
Professori paljasti saaneensa vetää mindfulness-ohjelmia henkilöstölle ja opiskelijoille jo myös Vaasan yliopistolla.
–Haluan rohkeasti kokeilla uusia metodeja ja lähestymistapoja myös yliopisto-opetuksessa.
Vuosipäivän juhlapuhuja, kunniatohtori ja alumni Jouko Havunen palautti yleisön maan pinnalle muistuttamalla kaikkia yliopistoja koskevasta, ajankohtaisesta murheesta:
– Tutkimustiedon hyväksikäyttö päätöksenteossa jää liian vähälle, Havunen kritisoi.
Nostalgisessa juhlapuheessaan Havunen palasi yliopiston perustamisaikoihin ja vuoteen 1968. Se oli vuosi, jolloin Euroopassa kuohui ja Havunen aloitti ensimmäisten joukossa opintonsa Vaasan kauppakorkeakoulussa.
– Oli monelle unelmien täyttymys, kun pitkäaikainen työ korkeakoulun saamiseksi toteutui, Havunen hehkutti.
Havunen muisteli, että kauppakorkeakoulun perustamista Vaasaan puolustettiin aluenäkökulmalla. Opinahjon piti sijaita tarpeeksi kaukana Turusta ja Helsingistä, mutta ei liian kaukana pohjoisessa.
– Ensimmäisten opiskelijoiden harteilla oli valtava paine. Meidän oli luotava mielikuva tasokkaasta kauppakorkeakoulusta.
Ensimmäiset ekonomit työllistyivät nopeasti ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa alkoi.
– Brändi kehittyi vahvaksi. Monelle Vaasan korkeakoulu ja yliopisto merkitsivät pitkään Vaasan kauppakorkeakoulua.
Yliopiston rehtori Jari Kuusisto huvitti yleisöä kertomalla olleensa yliopiston perustamisvuonna 6-vuotias. Muistijäljen pikkupoikaan jättivät aivan muut asiat kuin kauppakorkeakoulun perustaminen.
– Isoisäni ja isäni kuuntelivat radiota. Radiossa kerrottiin, että Helsinkiin oli tullut länsimaisia lehtimiehiä, koska sinne odotettiin naapurimaan panssarivaunuja samaan tapaan kuin Prahaan, Kuusisto muisteli Tsekkoslovakian miehitystä.
Puheessaan Kuusisto painotti yliopiston roolia yhteiskunnallisena vaikuttajana ja laadukkaana koulutus- ja tutkimusyksikkönä. Historiallisen suuri kymmenen miljoonan euron investointi on tuonut yliopistolle parikymmentä uutta professuuriin pätevöityvää tutkijaa.
– Laatuun tähtää myös yliopiston entistä selkeämpi profiloituminen kauppatieteisiin, tekniikkaan, viestintään ja hallintotieteisiin, Kuusisto totesi.
Yliopiston 50-vuotisjuhlan viimeinen puhuja, ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Kim Kujala heitti juhlaväelle ajatuksia herättävän kysymyksen:
– Tiesittekö, että totuus tulee aina mutta-sanan jälkeen? Ei riitä, että uudistamme ja mylläämme kaiken. Se on virkistävää, mutta todellinen uudistuminen vaatii rohkeaa innovatiivisuutta, Kujala muistutti.
JOHANNA JURKKA