Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta hyväksyi ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa koskevan mietinnön yksimielisesti keskiviikkona. Asiasta kertoi ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Sofia Vikman (kok.) mietinnön valmistuttua. Vikman johtaa valiokuntaa siihen asti, että uusi puheenjohtaja torstaina valitaan.
Vikman kiitti kaikkia puolueita hyvästä yhteistyöstä.
– Mietintöä käsitellessään valiokunta kävi perusteellista keskustelua Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisistä kysymyksistä. Keskustelu oli hyvähenkinen, minkä yksimielinen lopputuloskin osoittaa, Vikman sanoo mietinnöstä julkaistussa tiedotteessa.
Selonteko linjaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan suuntaa. Se on ollut tapana tehdä kerran vaalikaudessa. Suomen kokoisessa maassa yhtenäistä linjaa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa pidetään tärkeänä, minkä vuoksi ulkoasiainvaliokunnan mietinnön yksimielisyys on merkityksellistä.
Tyytyväinen mietintöön
STT:n tietojen mukaan ulkoasiainvaliokunnassa on ollut vaikeinta löytää kaikille jäsenille sopivia muotoiluja ydinasepolitiikasta ja joistakin Palestiinaa koskevista kysymyksistä. Kyse on ollut lähinnä sanamuodoista. Muotoiluihin on nyt löytynyt sellaiset ratkaisut, että mietintö on täysin valtioneuvoston linjausten mukainen ja kaikki valiokunnan jäsenet ovat sen takana.
– Olen tyytyväinen tähän mietintöön, ja iloitsen siitä, että tämä on yksimielinen, Vikman sanoi STT:lle mietinnön tultua julki.
– Nähdäkseni mietintö ei sisällä mitään ristiriitaa valtioneuvoston selontekoon. Tässä ajassa, jossa turvallisuudesta huolehtiminen korostuu ja turvallisuustilanne on samaan aikaan haastava, on tärkeää, että puolueiden kesken pystytään yhteistyöhön ja laajapohjaiseen yhteisymmärrykseen.
Ulkoasiainvaliokunta arvioi mietinnössään nyt ensimmäistä kertaa valtioneuvoston linjauksia Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta Nato-jäsenenä.
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko etenee seuraavaksi eduskunnan täysistunnon käsittelyyn. Asian ainoa käsittely on tämänhetkisen tiedon mukaan ensi viikolla, todennäköisesti maanantaina.
Turvallisuus syystäkin keskeisin
Vikman sanoo, että turvallisuus on syystäkin nostettu niin valiokunnan mietinnössä kuin valtioneuvoston selonteossa keskeisimmäksi asiaksi.
– Mietintö käy läpi Suomen lukot, jotka ovat vahva kansallinen puolustuskyky osana Naton pelotetta ja puolustusta, Euroopan unionin jäsenyys sekä vahva kahdenvälinen yhteistyö liittolaisten ja kumppaneiden kanssa.
– Se on se ydin.
Ulkoasiainvaliokunta toteaa mietinnössään samalla tavalla kuin selonteko, että Suomi ei ole asettanut Nato-jäsenyydelle kansallisia rajoitteita. Valiokunta korostaa, että Suomen heikentynyt turvallisuusympäristö edellyttää Naton puolustuksen ja pelotteen vahvistamista eritoten Naton itäisellä ja pohjoisella sivustalla.
Ydinasepolitiikasta valiokunta toteaa muun muassa, että Suomen on tärkeää vahvistaa osaamistaan myös Naton ydinasepelotteen osalta ja osallistua liittokunnan ydinpelotetta koskevan politiikan päätöksentekoon. Valiokunta muistuttaa, että Naton ydinasepelotteen perimmäinen tarkoitus on säilyttää rauha, estää painostusta sekä luoda pelote aggressiota vastaan.
– Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi jatkaa Nato-maanakin korkeaa profiiliaan eri asevalvonta- ja riisuntakysymyksissä, Naton ydinasepelotetta kyseenalaistamatta, tiedotteessa sanotaan.
EU-politiikasta valiokunta huomauttaa mietinnössä, että yksimielisyysvaatimus ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä voi lisätä kolmansien maiden pyrkimyksiä vaikuttaa EU:n jäsenvaltioihin ja sitä kautta EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksentekoon.
Näistä syistä tulisi valiokunnan mielestä etsiä keinoja, joissa tällainen kehityskulku pysäytetään.
Vasemmistoliitto tyytyväinen
Ulkoasiainvaliokunnan jäsen Veronika Honkasalo (vas.) korosti mietinnön tultua julki, että vasemmistoliiton tärkeät tavoitteet toteutuivat. Hän sanoo olevansa tyytyväinen siihen, että valiokunta selkeästi toteaa mietinnössään, että Suomi osallistuu Naton toimintaan oman lainsäädäntönsä määrittämissä puitteissa.
– Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi ydinenergialaki asettaa selkeät puitteet harjoitettavalle ydinasepolitiikalle. Suomi on jatkossakin vahva toimija ydinaseriisunnassa ja -valvonnassa. Tämä on linjassa vasemmistoliiton kannan kanssa, ettei Suomen tule osallistua Naton ydinsotaharjoituksiin, Honkasalo sanoo tiedotteessaan.
Honkasalo pitää mietinnössä neuvotteluvoittona myös vahvoja kirjauksia ihmisoikeusperustaisesta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.
– Pidän erittäin tärkeänä, että valiokunta kirjasi myös Lähi-idän tilanteesta valtioneuvoston kantoja tukevat kirjaukset siitä, että Suomi toimii johdonmukaisesti kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja kansainvälisten tuomioistuimien puitteissa ja tukee näiden työtä.
Valiokunnan kanta on Honkasalon mukaan se, että Israelin on noudatettava kansainvälistä humanitaarista oikeutta, ja se pitää tärkeänä, että YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestö UNRWA voi jatkossakin toimia YK:n-mandaattinsa mukaisesti.