Vaikka Vaasassa on kaupungin kokoluokkaan nähden varsin korkeatasoista urheilutarjontaa huipputasolla, on yksi suomalaisittain iso laji jäänyt pahasti jalkoihin. Salibandya ei ole Vaasassa pelattu kovin korkealla tasolla pian vuosikymmeneen, kun joukkue jättäytyi pois silloisesta divarista kauden 2017–18 jälkeen.
Tuota ennen Vaasassa pelattiin divarissa välillä kahdenkin joukkueen voimin, kun kaudella 2006-07 sekä SB Vaasa että Woodcutters pelasivat toiseksi korkeimmalla sarjatasolla. Sittemmin joukkueet ovat yhdistyneet, ja nyt Vaasassa SB Vaasa kantaa kaupungin ykkösseuran titteliä. Nykyisin miesten edustusjoukkue pelaa kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla, ja on Suomisarjassa mukavasti B-lohkon kolmantena.
Yksi isoimmista muutoksista on kuitenkin tapahtunut itse joukkueen ulkopuolella. SB Vaasan tukiyhdistys on ottanut haltuunsa OP-Areenan hallinnan Sepänkylässä. Kahden hallin ja kuntosalin yhdistelmähalli on käytännössä seuran hallinnassa, ja areenasta on tehty myös enemmän seuran näköinen pelipaikka. Halli on jatkuvasti täynnä, ja viikonloppuisin molemmat hallit ovat lähes jatkuvasti salibandyn kilpakäytössä.
Itse SB Vaasan edustusjoukkue on myös viihdyttävä sekoitus oman kaupungin kasvatteja, Vaasassa opiskelevia pelaajia, sekä paikoitellen myös Liigasta farmisopimuksen kautta peliaikaa hakevista nuorista tähdistä.
Vastaavasti Vaasasta on päässyt farmisopimuksella jo nuori Julius Koitto testaamaan liigavauhtia. Tietenkään ei voi unohtaa jo pitkään Liigassa pelannutta vaasalaiskasvatti Riku Hakasta, joka tälläkin kaudella Seinäjoen SPV:ssä takoo kovia tehoja.
Tyttöjen puolella vastaavasti kolme vaasalaiskasvattia on taas kerran käynyt U17-maajoukkueen mukana, kun Ella Holopainen, Asta Furu ja Alessandra Barysheva olivat lokakuussa maajoukkueleirillä. Ja kirsikkana kakussa on Tampereen Classicissa F-liigaa pelaava, U19-maajoukkueessakin esiintynyt Zara Gauffin-Kauste, jo pidempään Liigassa pelanneen Elisa Virtasen seuraajana. Pelaajia Vaasa kyllä osaa tuottaa!
“Me tuomme myrskyn” on SB Vaasan slogan. Myrskyissä on se hyvä puoli, että niiden saapuminen on ennakoitavissa.
Suurimmaksi ongelmaksi pitkällä tähtäimellä tuo se ikuisuusprojekti, eli riittävän suuren palloiluhallin puute. Valittajien luvatussa kaupungissa tuskin vuosiin uutta palloiluhallia saadaan. OP-Areena tulee jo pian kokonsa puolesta vastaan, sillä jo 200 katsojaa pistää hallin aivan täyteen. Tunnelma ainakin on tiivis.