Euroopassa on totuttu päivittelemään Yhdysvaltain korkeimman oikeuden tuomarien valintaprosesseja, joissa ehdokkaan poliittiset näkemykset ja persoona nousevat usein keskiöön.
Saksassa taas perustuslakituomioistuimen tuomarit on perinteisesti valittu pitkälti kulissien takana ja ehdokasvalinnat ovat perustuneet kahden suurimman puolueen yhteiseen päätökseen. Valintaan vaadittava kahden kolmasosan enemmistö on pakottanut puolueet kompromissiin ja ohjannut painottamaan valinnoissa oikeudellista pätevyyttä ehdokkaan poliittisten kantojen sijaan.
Tänä kesänä Saksassa on kuitenkin poikettu totutusta.
Kesäkuun alkupuolella liittopäivien oli määrä äänestää kolmen perustuslakituomioistuimen tuomarin valinnasta. Juuri ennen äänestystä hallituspuolue CDU/CSU yllättäen ilmoitti, että se vetää tukensa toisen hallituspuolue sosiaalidemokraattien (SPD) nimittämältä ehdokkaalta Frauke Brosius-Gersdorfilta.
Epävirallisesti syynä CDU/CSU:n ulostuloon olivat julkisuuteen nousseet, ehdokkaan väitöskirjaa koskevat plagiaattisyytökset. Puolueen mukaan syytökset antoivat aihetta epäillä, ettei Brosius-Gersdorf ole pätevä tehtävään.
Äänestystä oli edeltänyt useita päiviä kestänyt aggressiivinen kampanja, jossa Brosius-Gersdorf leimattiin äärivasemmistolaiseksi ja häneen kohdistui vihaa ja tappouhkauksia.
Äänestystä päätettiin lykätä, ja hallitus jäi kesätauolle kriisitunnelmissa.
Tavallisesti äänestys pelkkä muodollisuus
Bochumin Ruhr-yliopiston oikeustieteen professorin Stefan Husterin mukaan Brosius-Gersdorfin tapaus on poikkeuksellinen.
– Kyseessä on oikeastaan ensimmäinen kerta, kun Saksassa perustuslakituomarin valinnan yhteydessä nähdään tällainen intensiivinen julkinen keskustelu ja vastakkainasettelu, Huster sanoo STT:lle.
Tavallisesti varsinainen äänestys on pelkkä muodollisuus.
– Kun ehdokkaan nimi julkistetaan, asiasta ei käytännössä enää keskustella, Huster tiivistää.
Hannoverin yliopiston oikeustieteen professori Susanne Beck on samoilla linjoilla.
– Tämä tapaus on hyvin epätavallinen ja yllättävä. Aikaisemmin on ollut tilanteita, joissa puolueet ovat arvostelleet ehdokkaita – mutta aina hyvissä ajoin ennen äänestystä ja puolueiden kesken.
Beckin mukaan näin on voitu tarpeen tullen valita uusi ehdokas ilman, että asiaa on täytynyt puida julkisuudessa.
Tutkijoiden mukaan plagiaattisyytökset perusteettomia
Tapahtumien poikkeuksellisuuden vuoksi Beck, Huster ja oikeustieteen professori Alexander Thiele laativat yhteisen kannanonoton Brosius-Gersdorfin tueksi. Kannanotto keräsi yhden sunnuntain aikana yli 300 oikeustieteilijän allekirjoitusta.
– Se, että erittäin epäuskottavat plagiointisyytökset kelpaavat tekosyyksi tuomariäänestyksen lykkäämiselle ja että ehdokkaan maineen tahriintuminen hyväksytään, on hyökkäys tiedeyhteisön ja sen edustajien arvovaltaa vastaan, kannanotossa sanotaan viitaten erityisesti CDU/CSU:n toimintaan.
Plagiaattisyytöksiä tutkijat pitävät perusteettomina. Husterin mukaan CDU/CSU tarttui syytöksiin, koska sillä ei ollut enää muuta uskottavaa syytä vastustaa ehdokasta.
Tutkijoiden mukaan Brosius-Gersdorfiin kohdistunut kampanja lähti liikkeelle äärioikeistolaisista medioista, jossa tikunnokkaan nostettiin juristin näkemykset muun abortista, koronarokotepakosta ja osin äärioikeistolaisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) kieltämisestä. STT luonnehtii AfD:tä osin äärioikeistolaiseksi, koska puolue kannattaa virallisesti demokratiaa ja oikeusvaltiota, mutta se on viranomaisten tarkkailussa demokratian vastaisen ja äärioikeistolaisen toiminnan takia.
Brosius-Gersdorfin sanomisia vääristeltiin ja väitettiin esimerkiksi, että hän ajaisi aborttioikeutta syntymään asti. Saksassa laki kieltää abortin tekemisen lähtökohtaisesti, mutta käytännössä raskauden keskeytys sallitaan 12 ensimmäisellä raskausviikolla.
Lisäksi pieni joukko aborttia vastustavia aktivisteja (saks. Lebensschützer) alkoi lähettää CDU/CSU:n kansanedustajille tuhansia automatisoituja sähköposteja. Ne vaikuttivat molempien tutkijoiden mukaan erityisesti uusiin kansanedustajiin, jotka olivat epävarmoja kannastaan.
"Perustuslakituomioistuimella on paljon valtaa"
Saksan perustuslakituomioistuin voi kumota lakeja, jotka rikkovat perustuslakia. Lisäksi kansalaiset voivat vedota perustuslakituomioistuimeen, jos he kokevat perusoikeutensa loukatuksi. Jälkimmäisiä tapauksia on Husterin mukaan useita tuhansia vuosittain.
– Perustuslakituomioistuimella on näin ollen paljon valtaa, koska käytännössä kaikki yhteiskuntamme keskeiset kysymykset päätyvät jossain vaiheessa sen käsittelyyn, Huster sanoo.
Perustuslakituomioistuin on myös ainoa tuomioistuin, joka voi päättää poliittisen puolueen kieltämisestä.
Perustuslakituomioistuimessa on yhteensä 16 tuomaria, jotka voivat olla virassaan enintään 12 vuotta. Näistä puolet valitsee liittopäivät ja puolet maan 16:ta liittovaltiota edustava liittoneuvosto (saks. Bundesrat). Molemmissa elimissä ehdokkaiden tulee saada taakseen kahden kolmasosan enemmistö.
Huster ei näe mitään varsinaisesti poikkeavaa siinä, että konservatiivinen siipi CDU/CSU:ssa vastustaa ehdokkaan liberaaleja kantoja esimerkiksi abortista.
– Perustuslakituomioistuimen tuomarien valinta on aina poliittinen päätös, Huster korostaa.
Ääriryhmien masinoima kampanja on kuitenkin hänen mukaansa uusi ilmiö.
– Tällaiset ryhmät vastustavat Borges-Gerstorfia yleisellä tasolla. Ne instrumentalisoivat perustuslakituomioistuimen tuomarivalinnan heikentääkseen poliittista järjestelmää ylipäänsä, Huster sanoo.
Oikeistopopulistien vaikutus kasvanut
Beckin mukaan oikeistopopulistien vaikutus poliittisiin ja oikeudellisiin instituutioihin on jo kasvanut Saksassa.
.
eck sanoo olevansa huolissaan viimeaikaisesta kehityksestä ja erityisesti siitä, miten vaikeaksi julkinen keskustelu on muuttunut.
– Keskustelut kärjistyvät nopeasti, mikä on demokratialle vahingollista. Meidän pitäisi pystyä keskustelemaan rakentavasti ja löytämään kompromisseja, hän sanoo.
Hän kertoo puhuneensa useiden kollegojen kanssa, jotka eivät aio enää koskaan asettua ehdolle mihinkään korkeaan virkaan, koska ovat huolissaan valintaprosessin henkilökohtauksista seurauksista.
Beck viittaa tällä aggressiivisen kampanjan lisäksi myös tapaan, jolla CDU/CSU kohteli Brosius-Gersdorfia. Tähän päivään mennessä ei ole esitetty anteeksipyyntöjä tai vastaavaa, hän huomauttaa.
Beckin mukaan tuomioistuinten riippumattomuus vaarantuu, jos Brosius-Gersdorfiin kohdistuneen kampanjan kaltaisella vaikuttamisella onnistutaan estämään ehdokkaita etenemästä.
– Demokratiaamme voivat suojella vain riippumattomat tuomioistuimet. Jos ne heikkenevät, äärioikeiston tie valtaan käy entistä helpommaksi, hän lisää.
---
Lähteinä muun muassa Tagesschau, der Spiegel, die Welt.