Saksan parlamentissa, liittopäivillä, alkaa torstaina keskustelu aikeista lisätä tuntuvasti maan puolustus- ja infrastruktuurimenoja. Todennäköisen tulevan liittokanslerin Friedrich Merzin suunnitelman takana ovat Merzin kristillisdemokraatit (CDU/CSU) sekä sosiaalidemokraatit (SPD).
Noin 500 miljardin euron suuruisen suunnitelman toteutus edellyttää puuttumista Saksan perustuslakiin kirjattuun niin kutsuttuun velkajarruun. Tähän Merzin orastavalla hallituskoalitiolla olisi vihreiden tuella riittävä kahden kolmasosan enemmistö nykyisillä liittopäivillä.
Asialla on kuitenkin kiire, sillä myöhemmin tässä kuussa kokoontuvilla uusilla liittopäivillä CDU/CSU:lla, SPD:llä ja vihreillä ei ole enää tarvittavaa määräenemmistöä. Helmikuun vaaleissa edustajamääräänsä voimakkaasti kasvattanut Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolue sekä vasemmistopuolue Linke vastustavat Merzin kaavailuja.
Molemmat puolueet ovat tehneet perustuslakituomioistuimeen valituksia, joiden mukaan kiirehtiminen päätökseen jo näillä liittopäivillä ei salli asian kunnollista käsittelyä ja on siten perustuslain vastaista.
Velkajarrun höllentämisestä on määrä äänestää liittopäivillä ensi tiistaina.
Poikkeustila poikkeusratkaisuna?
Velkajarru rajoittaa Saksan valtiontalouden vuotuisen vajeen 0,35 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Arvostelijoiden mukaan jarru on jo pitkään estänyt ja hidastanut kipeästi tarvittuja uudistuksia Saksan infrastruktuuriin.
Ratkaisevaan asemaan nousseet vihreät eivät vastusta velkajarruun puuttumista sinänsä, vaan Merzin suunnitelmia. Vihreiden mukaan kristillisdemokraatit aikoo rahoittaa velkarahalla veronalennusten kaltaisia poliittisia tavoitteitaan infrastruktuuriin investoimisen kustannuksella. Vihreät haluaa nähdä velkarahaa käytettävän myös ympäristönsuojeluinvestointeihin.
Kristillisdemokraatit ovat pyrkineet sopuun olemalla rakentavia ja kutsumalla vihreiden huolenaiheita "täysin oikeutetuiksi". Keskustelujen osapuolten välillä on kerrottu jatkuvan.
Jos suunnitelma velkajarruun kajoamisesta epäonnistuu, Merzillä on vielä muita vaihtoehtoja puolustus- ja muiden menojen lisäämiseksi. Hän voi julistaa poikkeustilan, joka antaa hallitukselle oikeuden lisätä tilapäisesti menoja yli velkajarrurajan ja ilman liittopäivien kahden kolmasosan enemmistöä. Näin Saksassa toimittiin jo kertaalleen pandemian aikana.