Ydinvoimasta irti rimpuilevan Saksan kolme viimeistä toimivaa laitosta eli Emsland, Isar 2 ja Neckarwestheim kytketään irti sähköverkosta tulevana lauantaina. Vaikka energiakriisin ollessa pahimmillaan Saksassakin käytiin keskustelua ydinvoiman käytön jatkosta, ei Fukushiman ydinonnettomuuden jälkimainingeissa tehtyä sulkemispäätöstä enää peruttu.
Suljettavien laitosten lopullisten purkamiseen joudutaan kuitenkin varaamaan vuosikymmeniä.
Samaan aikaan muualla maailmassa kiinnostus ydinvoiman lisärakentamiseen on noussut. Ydinvoimaa käytetään Saksan lisäksi nykyään 31 maassa, ja sillä tuotetaan kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan noin kymmenen prosenttia maailman sähköstä.
Ala kärsi vakavan takaiskun vuonna 2011 Japanin Fukushimassa tapahtuneen onnettomuuden myötä. Kiina pani laajalle rakentamisohjelmalleen jarrut päälle, ja Saksa ja Sveitsi päättivät luopua ydinvoimasta kokonaan.
Ydinvoiman tuotanto oli tähän asti suurimmillaan vuonna 2002, jolloin käytössä oli 441 reaktoria ympäri maailman. Vuonna 2022 käytössä oli kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n tilastojen mukaan 422 reaktoria.
Jatkonäkymät ovat kiinnostuksen kasvusta huolimatta epävarmat. Nykyisin toimivat laitokset ikääntyvät, ja uusia hankkeita ei ole käynnistetty läheskään samaan tahtiin kuin 1970- ja 80-luvuilla. Viime vuonna ilmoitettiin kymmenestä uudesta hankkeesta, kun vuonna 1976 uusia pantiin käyntiin 44.
Yhdysvallat ja Ranska lännen suurimmat
Yhdysvallat on edelleen maailman suurin ydinvoimavaltio, jossa toimii 92 siviilikäytössä olevaa reaktoria. Niiden keski-ikä on jo 42 vuotta, ja vain kaksi uutta laitosta on rakenteilla. Presidentti Joe Biden on puoltanut ydinvoiman lisärakentamista ilmastosyistä, ja hänen hallintonsa aikoo tukea alaa.
Lännen toiseksi suurin ydinvoimavaltio on Ranska, jolla on 56 reaktoria, jotka ovat keskimäärin 37 vuotta vanhoja. Ranskassa ydinsähkön osuus on korkein asukasta kohti.
Ranska oli aiemmin kaavaillut vähentävänsä riippuvuuttaan ydinvoimasta, mutta on sittemmin muuttanut kurssiaan. Suunnitteilla on nyt ainakin kuusi tai enimmillään jopa 14 uutta reaktoria vuodesta 2035 alkaen.
Ranskan ydinvoimasektorin eli energiajätti EDF:n ongelmana on kuitenkin ollut vaikeudet saada uudenmalliset painevesireaktorit (EPR) valmiiksi ja tuottamaan sähköä. Suomessa sijaitsevan Olkiluodon kolmosreaktorin lisäksi rakenteilla on samaan tekniikkaan perustuvat vastaavat laitokset Ranskan Flamanvilleen ja Britannian Hinkley Pointiin.
Britanniassa on yhdeksän toimivaa reaktoria, ja hallitus suunnittelee kahdeksaa uutta laitosta vuoteen 2050 mennessä.
Kiina rakentaa itselleen, Venäjä vientiin
Aktiivisimmat ydinvoimavaltiot ovat tällä haavaa kotimarkkinoihinsa keskittyvä Kiina sekä vientiin suuntautunut Venäjä.
Kolmen vuoden aikana maailmassa on käynnistetty 25 ydinvoimahanketta. Kaikki joko sijaitsevat Kiinassa tai ovat Venäjän ydinvoimateollisuuden tukemia, ilmenee alaa seuraavasta World Nuclear Industry Status Report (WNISR) -katsauksesta, joka on koottu julkisesti saatavilla olevan tiedon perusteella.
Kiinassa on nyt 57 reaktoria. Kiina käyttää sekä venäläistä, amerikkalaista että kanadalaista ydinteknologiaa.
Venäjä taas suuntaa täydellä tarmolla vientiin. Venäjä on ollut mukana 25 reaktorin rakentamisessa tämän vuosituhannen puolella, mutta niistä vain viisi sijaitsee Venäjällä. Muut sijaitsevat Bangladeshissa, Valko-Venäjällä, Kiinassa, Intiassa, Iranissa, Slovakiassa, Turkissa ja Egyptissä.
– Uutta on ydinvoiman tulo maihin, jotka eivät käyttäneet sitä aiemmin, kuten Bangladesh ja Egypti, totesi WNISR-katsausta kokoamassa ollut Mycle Schneider.
Hän arvioi, että Venäjä pyrkii vientiponnisteluillaan kytkemään ostajamaita riippuvuussuhteeseen.
Kaikkialla vientiponnistelut eivät ole onnistuneet. Fennovoiman myttyyn mennyt Hanhikivi-hanke ei ehtinyt lopulta valmistelutöitä pitemmälle, ja loppukaneetit saataneen aikanaan kuulla tuomioistuimissa.
Ukrainan sota nostatti kiinnostusta
Venäjän hyökkäys Ukrainaan nostatti lisää kiinnostusta ydinvoimaan, kun Venäjän energianviennistä pyristeltiin irti. Belgiassa säädettiin vuonna 2003 laki ydinvoimasta luopumisesta, mutta takarajaa on nyt siirretty vuosikymmenellä ainakin vuoteen 2035.
Jopa Fukushiman tuhoista pahoin kärsinyt Japani harkitsee uusien reaktorien rakentamista. Maalla riittää kuitenkin haastetta käynnistää uudelleen Fukushiman jälkeen pysäytettyjä laitoksia ja saada hankkeille epäileväiset kansalaiset vakuutettua ydinvoiman hyödyllisyydestä.
Tshekissä, Intiassa ja Puolassa ydinvoimaa katsotaan nyt keinona vähentää riippuvuutta hiilivoimasta. Myös Hollannissa ja Ruotsissa kiinnostus on kasvussa. Suomessa Teollisuuden Voima keskittyy nyt saamaan Olkiluodon kolmosreaktorin virallisesti valmiiksi. Pien- eli SMR-ydinvoimaloita sitä vastoin viritellään useissa hankkeissa sekä Suomessa että naapurimaissa. Uniperissa näppinsä polttanut Fortum on mukana useammassa.
Kasvulle on esteitä
IAEA on ilmapiirin muuttumisen myötä nostanut ennustettaan ydinvoimasektorin kehityksestä jo toista vuotta peräkkäin. Järjestö ennustaa nyt, että maailman ydinsähkön tuotanto voi kasvaa yli kaksinkertaiseksi vuoteen 2050 mennessä.
Ennuste ei kuitenkaan toteudu, ellei useisiin haasteisiin löydy vastauksia, sanoo YK:n alaisen järjestön pääjohtaja Rafael Grossi. Ydinvoiman sääntelyä täytyy harmonisoida ja ydinjätteen käsittelyssä täytyy edetä, hän luettelee.
Kiinnostus ydinvoimaan on silti edelleen hyvin vaihtelevaa eri maiden välillä. Esimerkiksi Uusi-Seelanti torjuu ydinvoiman, koska pitää sitä liian kalliina ja vaarallisena. EU-maista ydinvoiman torjuvat Saksan lisäksi muun muassa Itävalta ja Tanska. Italia luopui ydinvoimasta jo 1990-luvulla Tshernobylin onnettomuuden jälkimainingeissa. Jakolinjat ovat syviä ja ovat hankaloittaneet ydinvoimaa koskevien EU-tason linjausten sopimista.