SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan järjestö ei lähde keskustelemaan hallituksen kanssa pelkästä työmarkkinamallista, vaan keskusteluihin täytyy sisällyttää myös työrauhakysymykset ja paikallisen sopimisen säännöt.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on kutsunut keskeiset työmarkkinatoimijat koolle perjantaina. Tarkoituksena on etsiä keinoa käynnistää uudelleen neuvottelut vientivetoisesta työmarkkinamallista.
– Me emme lähde pelkästä työmarkkinamallista keskustelemaan. Siinä meidän kantamme ei ole muuttunut. Kuten todettu, työrauhakysymykset ja paikallisen sopimisen säännöt ovat niin keskeinen osa tätä kokonaisuutta, että pelkästä palkkamallista keskustelemiseen ei ole edellytyksiä, Eloranta sanoi tiedotustilaisuudessa.
Hän ei kertonut SAK:n mahdollisista työtaistelutoimista, mutta iltapäivällä SAK lähetti kutsun kuulemaan tulevista työmarkkinatoimista keskiviikkona.
Paikalla keskiviikon tilaisuudessa ovat Eloranta, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto, Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko ja Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti.
Maanantaina Maaseudun Tulevaisuus kertoi tietoihinsa pohjaten, että SAK:hon kuuluvat ammattiliitot suunnittelevat jopa neljän päivän poliittisia lakkoja jo ensi viikolle. Lakkoja on suunniteltu myös sitä seuraavalle viikolle.
"Tultu reilusti yli Pitkänsillan"
Elorannan mukaan työmarkkinoiden tulehtunut tilanne voitaisiin ratkaista siten, että työrauhalainsäädännössä ja paikallisen sopimisen lainsäädännössä otettaisiin huomioon palkansaajille keskeisiä näkökulmia.
– Sen jälkeen voitaisiin aloittaa kaksikantaiset neuvottelut työmarkkinamallista. Näin päästäisiin tästä akuutista tilanteesta ja työtaisteluista eteenpäin.
Elorannan mukaan SAK on tullut hallitusta merkittävästi vastaan, mutta ehdotukset eivät ole kelvanneet hallitukselle.
– Me olemme tulleet hyvin, hyvin pitkälle vastaan hallituksen tavoitteita – todella reilusti yli Pitkänsillan – ja ollaan esitetty tätä valmiutta kompromisseihin hallituksen puolella, mutta siellä ei ole ollut haluja jatkaa keskusteluja, Eloranta sanoi.
SAK:n tiistaina esittelemässä vaihtoehdossa aikuiskoulutustukea ei esimerkiksi lakkautettaisi, vaan se kohdistettaisiin muun muassa vähemmän koulutetuille ja työvoimapula-aloille työllistymiseen.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkauksia SAK haluaisi lieventää pienituloisten, ikääntyneiden työttömien ja lapsiperheiden osalta.
SAK:n mukaan tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi siirtämällä päivärahan porrastusta myöhemmäksi ja palauttamalla lapsikorotukset osittain sekä helpottamalla ikääntyneiden mahdollisuuksia uusia ansiopäivärahaoikeutensa.
Paikallinen sopiminen on ollut neuvotteluiden kovinta ydintä. Eloranta sanoo ymmärtävänsä, että hallitus on sitonut asiaan paljon poliittista pääomaa.
– Jotta tästä ei tulisi työmarkkinoiden taksiuudistus – eli paperilla toimii mutta Rautatientorilla ei – tämä vaatii korjaussarjaa.
SAK:n ehdotuksessa paikallisen sopimisen osapuolten on määräydyttävä työehtosopimuksen mukaan. Jos yrityksessä ei ole luottamusmiestä tai noudatettavaa työehtosopimusta, voi sopijaosapuolena olla luottamusvaltuutettu tai koko henkilöstö yhdessä.
Jos oikeus paikalliseen sopimiseen laajenee järjestäytymättömiin yrityksiin, on sinne asetettava myös velvollisuuksia.
Poliittisluonteiset lakot taas olisivat SAK:n ehdotuksessa sallittuja, mutta työtuomioistuimen suhteellisuusarvioinnin kohteena.
"Työttömyysturva jo valmiiksi Pohjoismaiden heikoin"
Elorannalta kysyttiin myös, miten Orpon hallituksen toimet eroavat ex-pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ajoista.
Elorannan mukaan Sipilä lähti siitä, että työmarkkinajärjestöt löytävät yhdessä hallituksen kanssa ratkaisun ongelmiin. Tuolloin etsittiin myös ratkaisuja kilpailukykyä koskien. Nyt työelämän pelisääntöjä pyritään muuttamaan perusteellisella tavalla, hän sanoo.
– Ehkä on näin, että hallitus on ottanut suoraan tavoitteitaan elinkeinoelämästä, toisin kuin Sipilä, jolla oli ehkä enemmän omaa ajattelua siinä kokonaisuudessa.
Hallitus on perustellut uudistuksia sillä, että esimerkiksi Ruotsissa vastaavia uudistuksia on tehty sosiaalidemokraattisen hallinnon johdolla.
– Ehkä tämä on pikkaisen laiskaa argumentointia. Työttömyysturvassa lähdemme jo valmiiksi Pohjoismaiden heikoimmalta tasosta ja vajoamme entistä kauemmaksi pohjoismaisesta tasosta.
Elorannan mukaan tulisi myös kysyä, miksi Ruotsin korkealla työttömyysturvalla on saatu kuitenkin aikaan korkea työllisyysaste. Hän totesi, että Ruotsissa on annettu myös tasapainoittavia toimenpiteitä palkansaajille, kuten palkansaajien tulkintaetuoikeus riitatilanteissa.
Hän myös arvioi, että Ruotsin vähäinen lakkoilu johtuu osin siitä, että maan hallitus ei ole sekaantunut työmarkkina-asioihin yhtä vahvasti kuin Suomessa.
– Esimerkiksi kun Teslan kiista on ollut Ruotsissa käynnissä, siellä kokoomustaustainen pääministeri on todennut Teslalle, että Ruotsissa on tapana tehdä työehtosopimuksia ammattiyhdistysliikkeiden kanssa. En ole ihan varma, mahtaisiko meillä Petteri Orpo sanoa saman.