SAK ja sen jäsenliitot aloittavat ensi tiistaina uusia työtaistelutoimia hallituksen kaavailemia työmarkkina- ja sosiaaliturvakiristyksiä vastaan. Enimmillään vuorokauden mittaisia lakkoja järjestetään eri puolilla maata seuraavien viikkojen ajan.
Palkansaajien keskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta totesi, että hallitusohjelman toimet hyödyttävät vain työnantajia ja hyvin toimeentulevia ja että kolmikantavalmistelu on ollut pelkkää teatteria. Maksumiehiksi on Elorannan mukaan joutumassa heikoimmassa asemassa olevat, kuten työttömiksi joutuvat ja heidän lapsensa.
– Puolustamme työntekijöiden asiaa nyt, ennen kuin hallitus riistää meiltä ja heiltä oikeuden työtaisteluihin, Eloranta sanoi tiedotustilaisuudessa tiistaina.
Palkansaajapuoli katsoo, että hallitus on runnomassa työrauhalainsäädäntöön kaavailemansa muutokset läpi ilman, että työntekijäpuolen näkemyksiä on huomioitu.
– Hallitus on heikentämässä työntekijöiden asemaa potkulailla, sairaussakolla, vesittämällä luottamusmiesten asemaa, rajoittamalla työtaistelutoimenpiteitä ja niin edelleen ja niin edelleen, Eloranta sanoi.
"Pahempaa voi olla tulossa"
Kyseessä on toinen varoitus liitoilta, ja jatkoa voi olla luvassa. SAK ja sen jäsenliitot aloittivat reilu kuukausi sitten poliittiset työtaistelutoimet hallitusta painostaakseen. Ensivaiheen toimet olivat hyvin maltillisia, kuten lyhyitä ulosmarsseja.
Tällä kertaa kyse on lakoista, jotka pysäyttävät tuotantolaitoksia aiheuttaen varmasti myös haittaa ja kuluja. Eloranta varoitti, että pahempaa voi olla tulossa, kun nykymenolla Suomessa ollaan ajautumassa laajamittaisempaan yhteiskunnalliseen konfliktiin ja ilmapiirin kärjistymiseen.
– Olemme valmiit tuntuviin toimiin, että hallituksen linja muuttuu oikeudenmukaisemmaksi. Voiko sanoa, että tämä on viimeinen varoitus? En lähde spekuloimaan sillä, mitä tämän jälkeen voi tapahtua, Eloranta sanoi.
Kohteet kerrotaan myöhemmin
Ilmoituksia lakkojen kohteista on luvassa neljä päivää ennen lakkojen alkua, Teollisuusliiton kohdalla torstaina, ilmoitti liiton puheenjohtaja Riku Aalto. Myös Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine ja Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen sanoivat, että lisätietoja on luvassa loppuviikosta.
Liittojohtajat moittivat hallituksen puheita Pohjoismaiden mallista ja tiukennuksista tehtyjä vaikutusarvioita, joita he pitivät ylimalkaisina. Elorannan mukaan naapurimaista on kopioitu vain heikennyksiä, ei ainuttakaan työntekijöiden turvaa tai asemaa parantavaa toimea.
Rakennusliitto arvioi, että rakennusalan suhdannesyöksyn takia joka kolmas liiton jäsenistä on vailla työtä sydäntalveen mennessä. Tämä tarkoittaa kymmeniätuhansia ihmisiä.
– Hallituksen suunnitelma heikentää voimakkaasti ansiosidonnaisen työttömyysturvan ehtoja on yksinkertaisesti tapa lyödä kaikkein heikoimpia. Yksikään rakentaja ei tule työllistymään hallituksen esittämien muutoksien vaikutuksesta, Palonen totesi.
Työministeri: Kannattaisi käyttää harkintaa
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimitusjohtaja Jyri Häkämies luonnehtii SAK:n liittojen työtaisteluilmoituksia valitettaviksi. Hän sanoo, että kovenevat toimet tuottavat yrityksille taloudellista vahinkoa, kun lyhyistä ulosmarsseista siirrytään vuorokaudenkin mittaisiin lakkoihin.
– Ne tuottavat vahinkoa varsinkin tässä taloudellisessa tilanteessa, kun muutenkin menee huonosti. Tällä hetkellä tulevaisuudesta emme tiedä, mutta tietysti huolestuttaa, että mitä tämän jälkeen sitten, Häkämies kommentoi STT:lle.
Työministeri Arto Satonen (kok.) sanoo, että kun on kyse työnseisauksista eli töitä jää tekemättä, työntekijöiden kannattaisi käyttää harkintaa.
– Vaikutuksethan kohdistuvat viime kädessä omaan työnantajaan eli omaan palkanmaksajaan. Kun tämä taloustilanne on varsin vaikea, toivoisin, että siinä käytettäisiin malttia, hän kommentoi STT:lle.
Häkämiehen mukaan vastaavat vuorokauden mittaiset lakot, jotka kohdistuvat maan hallituksen toimiin ja päätöksiin eivät olisi Ruotsissa mahdollisia.
– Ruotsissa oikeuskäytäntö on rajannut poliittiset mielenilmaisut tunnin, kahden mittaisiksi, jolloin vahingotkin jäävät vähäisemmiksi. Tässä mielessä voi sanoa, että nämä toimet, joita ay-liike on nyt päättänyt toteuttaa, perustelevat tarvetta uudistaa työrauhalainsäädäntöä.
Hallitus hakee isoa työllisyysvaikutusta
Hallitus on laskenut esimerkiksi työttömyysturvan uudistuksille suuren työllistävän vaikutuksen, 41 000 työllistä. Se on lähes puolet hallituksen koko työllisyystavoitteesta.
Satosen mukaan kyse on hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspuolen pelastamisesta.
– Mitään sellaisia ehdotuksia en ole kuullut, jotka olisivat mittaluokaltaan sellaisia, että ne toimisivat vaihtoehtona hallituksen toimille, hän sanoi.
Satonen myös muistutti, että mitä tulee yksittäisiin työlainsäädäntöön liittyviin lakiesityksiin, niiden valmistelu tehdään kolmikantaisesti.
– Siellä kolmikantaisissa työryhmissä voidaan vaikuttaa merkittävästi siihen, mitkä ovat lain perustelut ja vaikutukset. Tätä työtä tehdään parastaikaa paikallisen sopimisen työryhmässä.
----
Korjattu aiempaa uutista kello 13.00: Viimeinen varoitus -sitaatti on Jarkko Elorannalta, ei Riku Aallolta, toisin kuin jutussa aiemmin kerrottiin.